Maatalous

Viljelijöiden työhyvinvointi parantunut – Henkinen kuormitus edelleen korkea verrattuna muihin ammattiryhmiin

Työn ilo ja työtyytyväisyys ovat kohentuneet maatalousyrittäjillä.
Jarno Mela
Moni viljelijä kävi viime viikolla Okra-näyttelyssä irrottautumassa tilan arjesta tai katselemassa kehitystoimia tilalleen.

Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnissa on nähtävissä positiivista kehitystä parin viimeisen vuoden aikana.

Viljelijöiden kokema stressi on hivenen vähentynyt ja työkyky koetaan jonkin verran paremmaksi. Myös työn ilo ja työtyytyväisyys ovat kohentuneet. Erityisesti nuorempien alle 40-vuotiaiden yrittäjien työtyytyväisyys ja työn ilo ovat lisääntyneet.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela teetti Kantar TNS Agrilla barometrin, jolla selvitettiin millaiseksi maatalousyrittäjät kokevat työhyvinvointinsa. Kysely on jatkoa vuonna 2017 aloitetulle työhyvinvointibarometrille.

Selvästi yli puolet (56 %) vastaajista ilmoitti, että kokee työssään iloa ja innostusta. Tilanne on jonkin verran parantunut parin vuoden takaisesta (53 %).

Myös työtyytyväisyydessä on nähtävissä pientä kohenemista. Nyt yli puolet (51 %) ilmoittaa olevansa tyytyväinen nykyiseen työhönsä maatalousyrittäjänä, kun vastaava luku vuosi sitten oli 45 %.

Merkillepantavaa on, että etenkin alle 40-vuotiaat yrittäjät kokevat työn iloa ja ovat tyytyväisiä työhönsä, Melasta korostetaan.

Jopa 73 % alle 40-vuotiaista ilmoittaa kokevansa iloa ja innostusta työstään. 63 % kertoo olevansa tyytyväinen nykyiseen työhönsä maatalousyrittäjänä.

Pieni myönteinen kehitys näkyy myös koetussa stressissä.

Melko tai erittäin paljon stressiä kokee noin viidesosa (21%) vastaajista, kun kaksi vuotta sitten stressiä koki neljännes vastaajista. Stressin kokeminen on yleisempää eläintiloilla kuin vilja- tai muilla kasvinviljelytiloilla.

Vastaajilta kysyttiin, ovatko he kokeneet viimeisen kuukauden aikana pitkäkestoisesti muistin tai keskittymiskyvyn heikentymistä, masentuneisuutta, voimattomuutta, väsymystä tai uniongelmia.

Psyykkisen oireilun kokemukset näyttävät pysyneen suhteellisen samanlaisina parin vuoden aikana. Psyykkisestä oireilusta yleisintä on voimattomuus tai väsymys, joita kertoi kokeneensa 45 % vastaajista viimeisen kuukauden aikana.

Yleisimmin väsymystä koetaan lypsykarjatiloilla. Muistin tai keskittymiskyvyn heikentymistä, masentuneisuutta sekä uniongelmia oli kokenut noin neljäsosa vastaajista.

Koetuista oireista huolimatta koettu työkyky on kohentunut jonkin verran viimeisen kahden vuoden aikana. Vuonna 2017 työkyvyn keskiarvo oli 7, kun se tänä vuonna oli 7,3 (asteikolla 0–10).

Kohentuneista tuloksista huolimatta työkyvyn tukitoimia tarvitaan, sanoo Melan työhyvinvointitiimin vetäjä Pirjo Saari.

"Vaikka barometrin antamat tulokset antavat viitteitä siitä, että maatalousyrittäjien työhyvinvointi on mennyt myönteisempään suuntaan, riittää ennaltaehkäisevässä työhyvinvointityössä vielä työsarkaa", toteaa Saari.

Tulosten mukaan stressiä koetaan vähemmän ja työtyytyväisyydessä on nähtävissä positiivista virettä, mutta henkinen kuormitus on edelleen korkealla tasolla verrattuna aikaisempiin vastaaviin tutkimuksiin tai muihin ammattiryhmiin.

Myös työkykyarvio on edelleen alhaisempi kuin suomalaisilla palkansaajilla keskimäärin. Tämä heijastuu muun muassa siihen, että maatalousyrittäjillä on suurempi työkyvyttömyyseläkealkavuus verrattuna moniin muihin ammattiryhmiin.

"Toivottavasti myönteiset tulokset kertovat myös siitä, että apua on osattu hakea aikaisempaa enemmän. Esimerkiksi Melan Välitä viljelijästä -projekti tarjoaa maatalousyrittäjille luottamuksellista keskusteluapua ja ostopalvelusitoumuksia muun muassa erilaisiin terapiamuotoihin", kertoo Saari.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Välitä viljelijästä -hanke on tuottanut tulosta – tehdyt toimet ovat parantaneet maatalousyrittäjien jaksamista

Viljelijöiden kanssa työskenteleville julkaistiin opas maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin tukemiseen

Maataloustukia saavan ei kannata epäröidä sairauslomatodistuksen hankkimista – Puuttuminen voi johtaa takaisinperintään