Maatalous

Maatilojen konkurssiaaltoa ei näköpiirissä, vaikka konkurssien määrä onkin kasvanut – "Tässä näkyy tulos pitkään jatkuneesta heikosta taloudellisesta tilanteesta"

Vireille pantujen konkurssien määrässä on kasvua etenkin kotieläintiloilla.
Jutta Mykrä
Maa-, metsä- ja kalatalouden konkurssien määrä oli 10 viime vuoden aikana suurimmillaan vuonna 2013.

Konkurssien määrä kasvoi vuoden 2019 tammi–kesäkuussa vuoden 2018 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kaikista toimialoista eniten maa-, metsä- ja kalatalouden päätoimialoilla, kertoo Tilastokeskus.

Lue lisää: Konkurssien ja yrityssaneerausten määrät vähenivät viime vuodesta – eniten lisäystä maa-, metsä- ja kalataloudessa

Mitään maatilojen konkurssiaaltoa ei ole näköpiirissä, huomauttaa MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi.

"Kokonaisuutena tilanne on se, että maatilojen konkurssien määrä on muihin toimialoihin verrattuna ja kokonaistasolla matala. Useimmiten taloudellisissa vaikeuksissa olevien tilojen tapauksessa löytyy joku muu ratkaisu, ennen kuin konkurssiin päädytään.

Sahi arvioi, että tämän vuoden alkupuoliskolla tiloja on hakeutunut konkurssiin enemmän kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla, koska nyt on takana useampi huono vuosi.

"Tässä näkyy tulos pitkään jatkuneesta heikosta taloudellisesta tilanteesta. Keskimääräinen kannattavuus on ollut huono, ja maatalouden yrittäjätuloa on kadonnut satoja miljoonia euroja. Tiloilla on varmasti ensin yritetty kaikki ja koetettu sinnitellä."

Vireille pantujen konkurssien määrässä on kasvua etenkin kotieläintiloilla.

Suomi poikkeaa Sahin mukaan esimerkiksi Tanskasta sikäli, että täällä tilat vaihtavat omistajaa lähinnä suupolvelta toiselle.

Suomalaistiloilla ei ole totuttu siihen, että uusi omistaja tulee ulkopuolelta.

"Ei haluta olla se, joka joutuu lopettamispäätöksen tekemään. Näissä lopettamispäätöksissä on henkinenkin puoli vahvasti mukana."

Jokaisen tilan tilanne on yksilöllinen, Sahi muistuttaa.

"Kuitenkin yleensä tilanne etenee niin, että kulupuolella rästiin jää rehuostoja, lannoitelaskuja, laitehankintoja ja mahdollisesti joitain urakointilaskuja, joista summat alkavat kertyä. Jos reserviä ei ole ja lainansaantimahdollisuudet on käytetty loppuun, silloinhan tulee umpikuja ja realismi vastaan."

Sahi kertoo, että joskus voi olla, että luopumalla jostakin voidaan pelastaa tilanne. Jos sellaista vaihtoehtoa ei enää ole, on mietittävä muita ratkaisuja.

Viime joulukuussa MT uutisoi, että osa maksuvaikeuksiin ajautuneista tiloista oli turvautunut jopa pikavippeihin. Lapualainen maatalouden erityisasiantuntija ja maatilojen taloushallintoon erikoistuneen Wikli Groupin perustajaosakas Osmo Autio kertoi tuolloin MT:lle, että pikavippivelkoihin ajautuneita alkoi tulla vastaan ensimmäistä kertaa viime vuonna.

Lue lisää: Ahdingossa olevat maatilat turvautuneet jo pikavippeihin

Sahi huomauttaa, että pikavippeihin turvaudutaan yleensä vasta aivan viimeisenä vaihtoehtona siinä vaiheessa, kun metsääkin on hakattu rajusti.

Tällä hetkellä horisontissa siintää ainakin yksi myönteinen näkökulma.

"Satonäkymät vaikuttavat hyviltä", Sahi muistuttaa.

Jutta Mykrä
Jutta Mykrä
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lentohäpeästä viljelijähäpeään – keskustelu ilmastovaikutuksista roihahti Ruotsin sosiaalisessa mediassa

Perussuomalaisten Riikka Purra on ollut kasvissyöjä jo 20 vuotta: "Ihmiset kannattaa tutustuttaa kasviksiin tekemällä huippuhyvää kasvisruokaa"

Mönkijämyynnissä on menossa kova vuosi – kauppa käy etenkin Etelä-Suomessa