Maatalous

Keinoliha ei pysty vielä kilpailemaan aidon lihan kanssa – ”kuolisimme nälkään, jos alkaisimme elää nyt keinolihan varassa”

Keinoruuan valmistus vaatii paljon energiaa. Markkinoille tarvitaan innovaatioita, jotta ruuantuotanto olisi mahdollisimman tehokasta.
Kari Salonen
Helsingin yliopiston professorin Juha Heleniuksen mielestä Suomessa pitäisi keskittyä tuottamaan hyviä kotieläintuotteita, koska Suomen tuotanto-olosuhteet ovat hyvät.

SuomiAreenassa käytiin tällä viikolla keskustelua myös hiiliviljelystä ja keinolihasta. Pro Luomun järjestämässä tilaisuudessa pohdittiin, millainen suunta ruuantuotannolla on tulevaisuudessa ja millaisia vaihtoehtoisia ruuantuotantomenetelmiä voitaisiin kehittää.

Soluihin perustuvaa ruokaa on kehitelty paljon niin Suomessa kuin maailmallakin. Erityisesti Hollannissa, Israelissa ja Piilaaksossa on kehitetty vaihtoehtoja eläimestä peräisin olevan lihan tilalle.

Panelistit olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tällä hetkellä tulee tähdätä hiiliviljelyyn, sillä keinoliha ei pysty kilpailemaan hinnalla tässä vaiheessa aidon lihan kanssa.

”Kuolisimme nälkään, jos alkaisimme elää tässä vaiheessa keinolihan varassa”, kertoi Helsingin yliopiston apulaisprofessori Hanna Tuomisto.

Keinoruuan valmistus vaatii myös paljon energiaa. Helsingin yliopiston professori Juha Helenius toi esiin, että Suomeen täytyisi rakentaa 140 uutta Olkiluodon kokoista ydinvoimalaa, jotta ruokaa voitaisiin tuottaa laboratoriossa.

Ajatusharppaamon johtaja Janne Saarikko kuitenkin kyseenalaisti väitteen ja hänen mukaansa uusia ydinvoimaloita tarvittaisiin vain 34.

Keskustelua käytiin myös siitä, pitääkö keinolihan edes olla kilpailukykyinen vaihtoehto lihalle.

Helsingin yliopiston professori Juha Helenius sekä Saarikko kyseenalaistivat, miksi keinolihaa edes pitäisi verrata tavalliseen lihaan, kun kyseessä on täysin eri tuote.

Heleniuksen mielestä Suomessa pitäisi keskittyä tuottamaan hyviä kotieläintuotteita, koska Suomen tuotanto-olosuhteet ovat hyvät.

”Meidän tulisi miettiä, mikä on meidän mahdollisuus olla osana kansainvälistä toimintaa. Suomessa on paljon vettä, jonka vuoksi voisimme tuottaa naudanlihaa ja maitoa myös vientiin”, Helenius pohtii.

Saarikko taas on sitä mieltä, että Suomesta pitäisi viedä osaamista kansainvälisille markkinoille.

”Meillä on hyvin säännelty ekosysteemi ja se tulisi opettaa myös muille”, Saarikko toteaa.

Saarikko painottaa myös, että osaaminen tulisi voida kaupallistaa.

”Suomessa on tehty hyvää tutkimusta ja sitä voitaisiin kaupallistaa. Meillä on mahdollisuus tehdä vaikka mitä, jos aloitamme nyt”, Saarikko toteaa.

Luomuviljelijä Samuli Laurikainen peräänkuulutti innovaatioiden tarvetta, jotta ruuantuotanto olisi mahdollisimman tehokasta.

Laurikaisen mielestä isot yritykset pitäisi saada mukaan tekemään yhteistyötä.

Tuomisto totesi eniten innovaatioita tarvittavan kuitenkin kuluttajien keskuudessa. Hänen mukaansa eniten tulisi pohtia, mitä kuluttajat ostavat ja miten ruokahävikkiä tulisi mahdollisimman vähän.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lähes joka kolmas käyttää luomua viikottain – viherpiiperryksen leima karisemassa

Kanadalaismedia: Pelkkä kasviperäisyys ei tee ruuasta terveellistä – tekolihapihvit voivat olla haitaksi terveydelle

Sote-ruoka haastaa tuottajatkin