Maatalous

Naudanlihantuotannon päästöjä voitaisiin kaventaa neljänneksellä – vaikutusta esimerkiksi teurastuksen ajankohdalla ja nurmentuotannon tehokkuudella

Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa varhaisempi teurastus, nurmentuotannon tehostaminen ja lypsyrotujen suosiminen.
Jaana Kankaanpää
Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan naudanlihantuotannossa kannattaisi suosia lypsyrotuja.

Kotimaisessa naudanlihantuotannossa piilee merkittäviä vähennyspotentiaaleja. Alkutuotannon aikana syntyvien päästöjen vähentämistä on tutkittu Luonnonvarakeskuksessa (Luke) viime vuosien aikana.

"Keskimäärin päästiin sellaisiin lukemiin, että ilmastovaikutuksia voitaisiin laskea neljänneksellä", kuvaili Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri torstaina 18.7. Turussa järjestetyssä Nautaparlamentissa. Tulokset koskevat sekä liha- että lypsyrotuisia sonneja.

Naudanlihan alkutuotannon päästöt koostuvat pääosin ruoansulatuksen metaanista ja rehuviljelyn päästöistä.

Tehokkaita tapoja päästöjen leikkaamiseen sonnien kasvatuksessa ovat Katajajuuren mukaan teurastaminen nykyistä aiemmassa vaiheessa, nurmentuotannon tehostaminen ja nurmirehun sulavuuden lisääminen.

"Myös hyvän eläinaineksen käyttö, pellon peruskunnosta huolehtiminen ja tasapainoinen lannoitus ovat hyviä toimia", Katajajuuri toteaa.

Lypsy- eli maitorotujen ja liharotujen välillä on havaittu jonkin verran eroja. "Liharotuisen sonnin päästöt ovat hieman pienemmät kuin maitorotuisen, sillä sen kasvu on hieman tehokkaampaa”, Katajajuuri kuvailee.

Toisaalta: kun päästöt allokoidaan eli jaotellaan eri tuotteille kuten maidolle ja lihalle, kääntyy tilanne lypsyrotuisten eduksi.

Luken arvioissa 75 prosenttia lypsylehmän päästöistä allokoidaan maidolle ja 23 prosenttia lihalle. Liharotujen kohdalla lihalle allokoidaan 43 prosenttia päästöistä, mikä nostaa lihakarjan lihan tuotekohtaista hiilijalanjälkeä.

Merkittävin ero syntyy, kun tarkastellaan nautojen jälkeläisille kohdistettavia päästöjä. Luke laskee lypsyrotuisten lehmien vasikoille vain 2 prosenttia emon päästöistä, mutta lihanautojen kohdalla osuus on 57 prosenttia.

"Naudanlihan kannattaa tulla suurimmilta osin lypsylehmien vasikoista", Katajajuuri korostaa.

Luken mallin avulla verrattiin nykytuotantoa erilaisiin maito- ja lihasonnien tuotantomalleihin. Tulokset esitettiin hiilidioksidiekvivalenttikiloina ruhokiloa kohden.

Vastaavia arvioita ei ole juuri aiemmin tehty, mutta Katajajuuri kertoo mallin olevan hyvin pätevä.

"Tämä malli kuvailee suomalaista tuotantoa niin hyvin kuin mikään malli pystyy tänä päivänä kuvaamaan."

Lue lisää:

Suomalaisen naudanlihan hyvyydestä julkaistiin tutkimus, mutta MTK pysyi hiljaa: "Joskus voi olla viisasta olla hiljaa"

Tutkimus: Suomessa tuotettu nauta säästää maailman vesivaroja: "Kilon tuottaminen vaatii tuhansia litroja vettä"

Luken tutkija: Naudanlihan ympäristöhaitat on yliarvioitu – "Kaksi hiilivoimalaa tuottaa saman ilmastokuorman kuin on kaikkien Suomen nautojen metaanipäästö"

Otsikkoa päivitetty 22.7.2019 kello 9.40.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sieniä saa etsiä nyt toden teolla – suuret odotukset kaatuivat kuivuuteen

Uusvanhat toimet tekevät ilmastoviisaaksi – "Kun alkaa pohtia kasvinviljelytilan ilmastotoimia, kannattaa aloittaa maaperästä"

Viljan toksiinipitoisuudet ovat nousseet viime vuosikymmeninä – tutkija toivoo, että viljelijät kuivaisivat viljan hyvin ja viipymättä