Maatalous

Enemmistö maaseudulla asuvista pitää ilmastokeskustelua turhana vouhotuksena – maatalousyrittäjä: "Otamme ilmastoasiat vakavasti"

Lypsykarjatilallisen mielestä ilmastokeskustelu on hyvä asia, mutta toteaa, että keskustelu on vielä lastenkengissä. "Tarvitaan arvokeskustelua. Vaikka tapettaisiin kaikki naudat maailmasta, niin ei ongelma sillä ratkea."
Jarno Mela
Lypsykarjatilallinen Kari Rantala pitää tärkeänä, että ilmastonmuutoksesta keskustellaan, vaikka keskusteluissa hänen mukaansa joskus mopo karkaakin käsistä.

Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaiseman tiedotteen mukaan puolet suomalaisista pitää Suomessa käytyä ilmastokeskustelua tarpeellisena herättelynä.

Kaksi viidestä taas näkee ilmastonmuutoksesta puhumisen tarpeettomana vouhotuksena.

Tutkija Antti Mykkäsen mukaan Suomessa on tutkimuksen perusteella suhteellisen merkittävä määrä henkilöitä, jotka pitää keskustelua täysin tarpeettomana.

Suhtautuminen ilmastonmuutoskeskusteluun vaihtelee asuinpaikan perusteella.

Maaseudulla asuvista vastaajista vain 32 prosenttia uskoo keskustelun olevan aiheellista, kun taas vastaavasti pääkaupunkiseudulla luku on 63 prosenttia.

Alueellisesti keskustelua pidettiin eniten tarpeettomana Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa vastaajista 40 prosenttia piti keskustelua turhana.

Keskustelun tärkeys korostui eniten Uudellamaalla, jossa 59 prosenttia vastaajista piti keskustelua tarpeellisena herättelynä.

Kriittisimmin ilmastonmuutoskeskusteluun suhtautuvat 41–60-vuotiaat, kun taas enemmistö alle 40-vuotiaista ja yli 60-vuotiaista näkevät keskustelun tarpeellisena.

Mykkäsen mielestä erityisen kiinnostavaa tutkimuksessa on ammattiryhmien välinen suhtautuminen ilmastokeskusteluun.

Yrittäjät suhtautuvat keskusteluun kriittisimmin, sillä 68 prosenttia piti keskustelua turhana.

Mykkäsen mukaan toinen tärkeä tutkimuksessa esille noussut huomio on koulutustasojen vaikutus suhtautumiseen.

"Mitä korkeampi koulutustaso henkilöllä on, sitä todennäköisemmin hänen mukaansa on perusteltua käydä ilmastokeskustelua", Mykkänen toteaa.

Suopeimmin ilmastonmuutoskeskusteluun suhtautuivat ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat, joista molemmista 60 prosenttia piti keskustelua tärkeänä.

Näkemyseroja on myös puolueiden välillä.

Enemmistö vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajista pitää ilmastonmuutoksesta puhumista tärkeänä, kun taas valtaosa perussuomalaisten kannattajista taas näkee keskustelun turhana.

Keskustan kannattajista puolet pitää keskustelua tarpeettoman ja 36 prosenttia taas tarpeellisena.

Kokoomuksen ja muiden puolueiden tukijoiden mielipiteet jakautuvat lähes tasan, kun joka toinen näkee ilmastosta puhumisen hyödyllisenä.

Lapinjärveläinen lypsykarjatilallinen Kari Rantala pitää ilmastonmuutoskeskustelua aiheellisena, mutta hänen mielestään keskustelu on karannut välillä käsistä.

"Jotain tulisi tehdä, sillä ilmastonmuutos on kiistatta tapahtumassa ja se koituu lopulta meille kaikille kalliiksi", Rantala pohtii.

Hänen mukaansa naudanlihan päästöistä puhutaan paljon, mutta tulisi enemmän ajatella kokonaisuutta.

"Toiset syyllistävät tuottajia, mutta meitä on syyllistetty aina. Olemme jo tottuneet siihen", Rantala toteaa.

Hän uskoo, että ilmastonmuutos otetaan maataloudessa tosissaan ja hiilinieluihin pyritään yhä enemmän.

Eniten Rantala on huolissaan tämän hetkisestä metsäkeskustelusta. Rantalan mielestä suomalaisten pitäisi olla hieman itsekkäämpiä hakkuiden suhteen niin kauan kuin muualla maailmassa käytetään kivihiiltä ja öljyä.

"Metsäteollisuus on koko Suomessa iso juttu. Jos metsäteollisuus ajetaan alas hakkuita kieltämällä, niin koko Suomi kärsii", Rantala miettii.

Hänen mukaansa tulisi muistaa, ettei metsä säily ikuisesti, vaikka hakkuut lopetettaisiinkin.

"Hakkuiden lopettaminen toisi mukanaan puiden lahoamisen metsiin, jolloin tuhoeläimet ja kasvutaudit lisääntyisivät. Metsäpalojenkin sammuttaminen vaikeutuisi harventamattomassa metsässä", Rantala toteaa.

Rantalan mukaan ensimmäinen turhake tuskin on ruoka, josta pitäisi luopua. Ruoka tulee hänen mukaansa aina tuottamaan hiilijalanjäljen, mutta hän kyseenalaistaa länsimaalaisten kuluttamisen tarpeen.

"Kuinka välttämätöntä on käydä Thaimaassa?"

Suurimpana ongelmana Rantala näkee fossiilisten polttoaineiden käytön. Hän ihmettelee, miksi esimerkiksi kukaan ei ole ehdottanut, että öljy jätettäisiinkin maahan, eikä sitä kaikkea pumpattaisikaan käyttöön.

"Tarvitaan arvokeskustelua. Vaikka tapettaisiin kaikki naudat maailmasta, niin ei ongelma sillä ratkea", Rantala sanoo.

Tutkimuksen on toteuttanut Kantar-TNS Oy. Tutkimus on koottu 7.-13.6.2019 ja haastatteluja on tehty yhteensä 1003. Virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

IPCC:ltä puuttuu perusymmärrys pelloista

Autoverotukseen on vaihtoehtoja

Kulutusta pitäisi vähentää