Maatalous

Suomalaiselle viljalle olisi kysyntää, mutta teollisuudesta uhkaa tulla menekille pullonkaula

Suomeen tarvittaisiin lisää teollisuutta jalostamaan kotimaisista viljoista ja palkokasveista kasvisruokavalmistajien tarvitsemia raaka-aineita.
Riitta Mustonen
Kaslinkin Aito-kauravälipalassa käytettävä lisäproteiini on peräisin härkäpavusta. Proteiinilisä tuodaan Suomeen Yhdysvalloista.

”Proteiinifraktiot ja mausteet tulevat muualta, koska niitä ei saa Suomesta”, perusteli Gold & Green Foodsin toimitusjohtaja Maija Itkonen yhtiön ulkomaisia raaka-aineita MT:n haastattelussa 7.9.2016.

Yhä useampi yritys tuottaa Suomessa uudenlaisia elintarvikkeita kasviperäisistä raaka-aineista. Mitä prosessoidummasta tuotteesta on kyse, sitä todennäköisemmin siihen eivät riitä perinteiset, jauhamalla tai litistämällä viljasta saatavat raaka-aineet.

Esimerkiksi kauran jyvä voidaan pilkkoa Fazerin kauramyllyssä neljäksi jakeeksi, muun muassa proteiinirikasteeksi. Suomen Viljava taas pystyy pilkkomaan Kokemäellä kuoritun härkäpavun kahteen osaan, joista arvokkaampi osa on 65 prosenttia proteiinia sisältävä jae.

Mitä enemmän uusia elintarvikeinnovaatioita kuluttajille tarjotaan, sitä enemmän näitä komponentteja valmistavia teollisuuslaitoksia eli niin sanottua ingredienttiteollisuutta tarvitaan.

Ja mitä enemmän ingredienttiteollisuutta tarvitaan, sitä suurempi pullonkaula sen vähäisyydestä kotimaisen raaka-aineen tielle tulee, toteaa tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund VTT:stä.

Koska Suomessa ingredienttiteollisuutta on vielä erittäin vähän, monen uuden elintarvikeinnovaation raaka-aineet joudutaan Nordlundin mukaan tuomaan ulkomailta.

Alkutuotannon näkökulmasta teollisuuden kasvulle on siten valtava tarve.

Esimerkiksi Ranskassa ja Kanadassa on investoitu mittaviin tuotantolaitoksiin, joissa valmistetaan tulevaisuudessa ingredienttejä elintarviketeollisuuden käyttöön.

Vilja-alan yhteistyöryhmän Vyr:n proteiiniryhmä on asettanut yhdeksi tavoitteekseen tehdä Suomesta kestävän ruuantuotannon mallimaa ja esimerkki muulle EU:lle.

Onko tämä ylipäätään mahdollista?

Vyr:n puheenjohtaja, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman ei pidä tavoitetta lainkaan mahdottomana saavuttaa.

”Suomi on kehitystyössä itse asiassa varsin hyvässä vauhdissa. Tanska on kyllä kehityksen etulinjassa, mutta sillä on toisaalta pienen pinta-alansa vuoksi varsin rajalliset mahdollisuudet kehittää kasvintuotantoon lisää valkuaistuotantoa. Ruotsin kanssa ollaan aika tasoissa.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Uhkaako koliinin puutos kasvissyöjää? – Ravintoaineen saanti on tärkeää aivojen kehitykselle ja maksan toiminnalle

Kiinnostaako kasvisruokavalio? – Ilman tietoa koostamisesta saatat aiheuttaa itsellesi jopa haittaa

Tutkijat patistavat kauppoja luopumaan lihatarjouksista ja kaukomaiden lihasta – kestävä ruokajärjestelmä vaatii kasvisruokaa ja toimeentuloa viljelijöille