Maatalous

Lemmikkieläimen omistavat ovat enemmän huolissaan tuotantoeläinten hyvinvoinnista kuin lemmikittömät

Naiset ja nuoret kantavat tuoreen väitöstutkimuksen mukaan eniten huolta tuotantoeläinten hyvinvoinnista.
Lari Lievonen
Suomalaisten lihankulutus on ollut kasvussa, Saara Kupsala toteaa. Nyt puhutaan kuitenkin yhä enemmän siitä, että kulutusta tulisi vähentää.

Sukupuoli on asia, joka luo selvimmät erot suomalaisten tuotantoeläinsuhteeseen. Naiset ovat miehiä enemmän huolissaan tuotantoeläinten hyvinvoinnista.

Nuoret ikäryhmät sekä kaupunkien asukkaat arvioivat tuotantoeläinten nykyistä hyvinvointitilannetta keskimäärin kriittisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät ja maaseudun asukkaat.

Koulutustaso ei ole yhteydessä suhtautumiseen, mutta eläintausta kyllä.

Maataloustaustaiset arvioivat tuotantoeläinten hyvinvoinnin tilaa muita myönteisemmin. Lemmikkieläimen omistaminen sen sijaan on yhteydessä suurempaan huoleen tuotantoeläinten hyvinvoinnista.

Ne, jotka ovat huolissaan tuotantoeläinten elämänlaadusta ja elinolosuhteista, kannattavat todennäköisemmin tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja vähemmistöjen oikeuksien parantamista.

Nämä asiat käyvät ilmi VTM Saara Kupsalan väitöstyöstä, joka tarkastettiin Joensuun yliopistossa eilen.

Suuri osa edellä mainituista asioista on noussut esiin ulkomaisissa tutkimuksissa ja kotimaisessa keskustelussa, mutta Kupsalan väitös tarjoaa nyt ensimmäisen kerran laajaan aineistoon perustuvaa tutkimustietoa.

Kupsalan tutkimus perustuu kyselyyn, johon vastasi 1 890 suomalaista. Kyselyn perusjoukko koostuu manner-Suomessa asuvista, 18–75-vuotiaista henkilöistä, jotka puhuvat äidinkielenään suomea.

Lisäksi aineistona oli myös viisi eri kuluttajaryhmissä toteutettua ryhmäkeskustelua.

Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten käsityksiä eläinten mielestä.

Enemmistö vastaajista uskoi, että lehmä ja sika voivat tuntea esimerkiksi kiintymystä ja surua ja kykenevät ajattelemaan. Vielä useampi uskoi koiran mielen kykyihin.

Kanoihin liitettiin verrattain vähän mielen kykyjä – niiden arvioidaan lähinnä vain pystyvän kokemaan kipua ja mielihyvää ja kykenevän muistamaan lajitoverinsa.

Enemmistö uskoo lohen kivuntuntokykyyn, mutta katkarapuun kykyä ei liitetty.

Suteen ja hirveen mielen kykyjä liitti harvempi kuin koiraan ja lehmään.

Ryhmäkeskustelujen avulla tutkittiin, millaisia merkityksiä kuluttajat liittävät lihaan ja eläinten käyttöön ruokana.

Nykyisin syödään entistä prosessoidumpaa lihaa, eikä moni edes yhdistä kinkkuleikepakettia suoraan eläimeen, Kupsala toteaa. Tähän ryhmään kuuluvat välttävät esimerkiksi sisäelimiä, jotka tuovat mieleen eläimen ja teurastuksen.

"Kun lihan yhteys eläimeen häviää, myös eläinten kärsimykseen liittyvät moraaliset kysymykset jäävät näkymättömiksi arjen kulutuksessa", Kupsala toteaa.

Toinen ryhmä käyttää ruokataloudessaan muun muassa sisäelimiä ja häntiä. "Nämä kuluttajat edustivat pääosin vanhempia ikäryhmiä, joten heillä oli kokemusta aiempien vuosikymmenten ruokakulttuurista, jossa lihan eläinalkuperä ja eläinten teurastus olivat vähemmän piilotettuja."

Osa korostaa lyhyitä ruokaketjuja ja kokee syötävien eläinten kohtaamisen edistävän vastuullisempaa lihankulutusta.

Metsästystä harrastavat kuluttajat antoivat erityisarvon riistanlihalle, joka saattoi olla useankin päivän jahdin takana. Myös prosessi eläimestä ateriaksi oli heille näkyvä.

Kupsala on varovainen arvioimaan suomalaisen kotieläintalouden tulevaisuudennäkymiä.

Hän toteaa, että toisaalta syömme yhä enemmän lihaa ja entistä prosessoidumpaa lihaa. Toisaalta nuorten suomalaisten kriittisyys saattaa tulevaisuudessa haastaa nykyiset eläintuotannon käytännöt.

Kupsala itse on kotoisin maitotilalta. Hän on toiminut eläinoikeusjärjestöissä, mutta kertoo nykyisin keskittyvänsä enemmän tiedemaailmaan kuin järjestötoimintaan.

Kupsalan tutkimuksen aineisto kerättiin Suomen Akatemian rahoittamassa ”Eläinten politisoituminen: kuluttajat ja eläintuotanto” -hankkeessa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mitkä ihmeen imettäjälehmät? Karjan supernannyt antavat maitoa ja opettavat lehmän tavat

"Päivässä tuhat eurooppalaista tilaa poistuu toiminnasta" – Komissaariehdokas Wojciechowski haluaa rakentaa pitkän aikavälin strategian maataloudelle

Kysely: Suomalaisista suurin osa haluaa tuotanto- ja turkiseläimille päivittäisen liikkumismahdollisuuden usean neliömetrin alalle