Maatalous

Bongasitko tänä kesänä mehiläisparven? Poikkeuksellisen innokkaan parveilun taustalla on otollinen kevät

Mehiläiset parveilivat tänä kesänä poikkeuksellisen innokkaasti. Suurimmassa osassa Suomea päästään kuivuudesta huolimatta keskimääräiseen satoon, kertoo Suomen Mehiläishoitajain Liitto.
Studio Korento - Harri Mäenpä
Parveilu on mehiläisille tyypillistä käytöstä, mutta tarhattaessa se pyritään estämään.

Kotimaista hunajaa korjataan parhaillaan.

Haasteista huolimatta sadosta näyttäisi tulevan keskimääräinen, kertoo Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML).

Satoa heikensivät heinäkuun kylmät jaksot sekä paikoittain kuivuus. Jonkin verran satoa verotti myös mehiläisten poikkeuksellisen voimakas parveilu.

Mehiläiset saivat tänä keväänä hyvän alun satokauteen. Pesät talvehtivat hyvin ja säät suosivat niiden kevään tärkeimmän ravintokasvin, pajun, kukintaa.

Mehiläispesien vahvistuminen kävi paikoin erittäin nopeasti, mikä lisäsi mehiläisten innokkuutta parveilla. Parveilu puolestaan voi verottaa hunajasatoa.

”Suurin osa parvista saatiin talteen, mutta vain osa parveilleista yhteiskunnista keräsi normaalin hunajasadon”, Suomen Mehiläishoitajain Liiton puheenjohtaja Hannu Luukinen valottaa.

Parveilu on mehiläisten normaali tapa lisätä yhteiskuntiensa määrää. Tarhattaessa mehiläisiä parveilu pyritään kuitenkin estämään.

Suurimmassa osassa Suomea päästään keskimääräiseen hunajasatoon, joka on noin 40 kiloa pesää kohti. Vaihtelut alueiden ja tarhaajien välillä ovat kuitenkin suuria, sillä sääolot olivat eri puolilla Suomea varsin erilaiset.

”Kuivuus haittasi hunajan pääsatokasvin vadelman kasvustoja muun muassa Varsinais-Suomessa ja osassa Etelä-Suomea, Hämeessä ja Keski-Suomessa vadelma sen sijaan tuotti normaalisti ja lisäksi satoa tuli esimerkiksi puolukasta. Kaikkialla Suomessa heinäkuun kahden viikon kylmä jakso katkaisi sadon tulon, ja Itä-Suomessa mehiläisten elämää vaikeuttivat myös runsaat sateet”, SML:n mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala kuvailee.

Loppukesän lämpö toi monin paikoin pesiin horsmahunajaa ja mesikastehunajaa. Kaupunkitarhaajat ovat saaneet ainakin pääkaupunkiseudulla hyvän sadon myös lehmuksesta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mehiläiskatoon ja kukkien pölyttämiseen haetaan uusi ratkaisuja – voisiko se olla minidrone?

Mehiläisten määrä on suurempi kuin koskaan, mutta hunajasato uhkaa jäädä pieneksi

Mehiläistarhauksessa melkoiset erot kannattavuudessa vuosien välillä – sää usein ratkaiseva tekijä