Maatalous

Kauppasota syventää soijanviljelijän ahdinkoa USA:ssa

Kolmannes Yhdysvaltojen soijasadosta laivattiin aiemmin Kiinaan. Nyt sille pitää löytää uusi osoite.
Veikko Niittymaa
Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota on tehnyt ison loven soijan ja sianlihan tuottajien tilipussiin. Aiemmin kolmannes Yhdysvaltojen soijasadosta laivattiin Kiinaan.

Etelä-Dakotan Peeverissä soijaa, maissia ja vehnää viljelevä Bob Metz pyörittelee päätään. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota ajaa etenkin soijaviljelijät ja sikalanpitäjät ahtaalle. Soijan hinta ei kata enää viljelyn kuluja.

Kaiken kukkuraksi märkyys viivytti kylvöjä Yhdysvaltojen vilja-aitassa ja pahiten on kärsitty Etelä-Dakotassa ja Iowassa. Metz arvioi sadon jäävän neljänneksen normaalia pienemmäksi.

Metz on viljellyt Etelä-Dakotan itärajalla yli 40 vuotta ja miettii luopumista ja tilan siirtämistä seuraavalle polvelle.

Vuosikymmen sitten hän oli Yhdysvaltojen soijanviljelijöiden yhdistyksen puheenjohtaja hetkellä, kun EU kiristi geenimuunnellun soijan merkintävaatimuksia. "Kyllä tästäkin väännöstä selvitään, vaikka helppoa se ei ole. Kestettiin 80-luvun vaikeat vuodetkin."

Kiinan asettamat vastapakotteet ovat iskeneet lujasti soijan ja osin myös maissin viljelijöihin. Soijan pörssihinta oli vielä vuosi sitten 330 euron tuntumassa tonnilta, kun nyt on pudottu 285 euroon. Tilahinnat ovat vielä alempia.

Kiinan tuore päätös pysäyttää elintarviketuontia lisää Yhdysvalloista ei ollut vielä elokuun alun haastatteluhetkellä tiedossa.

Kiina on ollut merkittävä ostaja yhdysvaltaiselle soijalle. Kolmannes soijasadosta on rahdattu junilla länsirannikolle ja laivattu Kiinaan. Nyt sadolle pitää löytää muita vientikohteita Euroopasta, Kanadasta, Japanista ja muualta Aasiasta sekä Väli- ja Etelä-Amerikasta, Metz pohtii.

Metzin mukaan lähiseudulla ei ole soijaa jalostavaa teollisuutta eikä soijapuristamoja eikä hän vielä heinäkuun lopulla tiennyt, minne soijat voi myydä. Muualla puristamoja on ja ehkä soijasta aletaan tehdä entistä enemmän biopolttoaineita.

Suurin osa viljelijöistä on republikaaneja ja he kannattavat Trumpia, mutta eivät hänen politiikkaansa kuten kauppasotia tai muureja.

Metz arvelee, ettei kauppasodan takia menetettyjä soijamarkkinoita saada takaisin, vaikka Kiinan kauppa joskus taas käynnistyy.

"Olemme tottuneet siihen, että olemme ykkösasiakas ostajille ja ostajat tulevan ensin meidän puheille. Olemme myös olleet luotettavia ja varmoja kumppaneita, joihin on voinut luottaa. Nyt kaikki tämä on mennyttä, 15 vuoden työ valunut hukkaan."

Maissin tilanne ei ole yhtä kriittinen kuin soijan, sillä suuri osa maissista päätyy lähiseudun etanolitehtaisiin.

Viljatilat käyttävät Yhdysvalloissa futuureita ja optioita hintasuojaukseen ja riskien pienentämiseen. Nyt suojaus on kannattanut.

Metz kertoo myyneensä kolmasosan sadosta jo kaksi vuotta sitten heti, kun se oli mahdollista, hankkimalla futuureita ja optioita Chicagon pörssistä.

Kolmannes siksi, että satovakuutus kattaa kolmasosan sadosta, jos yhtään jyvää ei saada talteen.

Toisen kolmanneksen Metz myi eli kiinnitti keväällä kylvön jälkeen, jolloin tiedettiin, minkälainen sato Etelä-Amerikassa saatiin. Loppukolmannes on omalla riskillä ja myydään käteiskaupassa puintien jälkeen.

Myös hankinnoissa on mahdollista säästää. Metz hankkii lannoitteet vuotta aiemmin ja maksaa ne marraskuussa.

Hän myös täytti kuivurin propaanitankin kevättalvella, kun kylvöjen viivästymisestä alkoi olla merkkejä. Hinta oli silloin kymmeniä prosentteja edullisempi kuin nyt.

Metzit on tyypillinen amerikkalainen iso perheviljelmä. Vanhempien lisäksi mukana on kaksi poikaa ja tytär. Jokaisella on omat tilat ja osa koneista, mutta työt tehdään yhdessä. Perinteitä korostetaan. Bob Metz viljelee samoja peltoja viidettä polvea.

Jatkaja ei välttämättä ole poika tai vanhin lapsi. Bob Metziä ennen tila siirtyi kolmasti tyttärelle, vaikka poikiakin oli. Tyypillistä on, että lapset työskentelevät ensin muualla ja osa voi myöhemmin palata. Bob Metzin mukaan ainakin kolme vuotta pitää olla muualla töissä.

Hän kertoo toisen poikansa paluupäätöksestä. Tuolloin Bud kertoi, että voisi ottaa vastuu tilanpidosta 7 vuoden päästä. Kaksi vuotta myöhemmin ohjat olivat hänellä. Isä päättää edelleen, mitä viljellään, mutta pojat ja tytär sen, miten kaikki muu hoidetaan.

Vanhemmilla on peltoa 530 hehtaaria, kahdella pojalla on kummallakin yli 900 hehtaaria ja tyttärellä on 360 hehtaaria, yhteensä 2400 hehtaaria. Suuri osa pelloista on vuokralla viereiseltä intiaanireservaatilta.

"Intiaanit viljelevät harvoin itse peltoja, ja tulemme hyvin toimeen keskenämme. Vuokra on 200–250 euroa hehtaarilta."

Pelto on Metzin mukaan kallista Etelä-Dakotassa, keskihinta on kymppitonnin luokkaa hehtaarilta ja hyvistä maksetaan jopa 25 000 euroa. Naapurista myytiin juuri tila ja hinnaksi tuli 23 000 euroa hehtaarilta.

Kun korko on lähes 5 prosenttia, harvalla on varaa ostaa peltoa.

Satovakuutukset ovat myös käytännössä pakollisia ja ne ovat kalliita. Metzin kokoisella tilalla vakuutus on 100000 euron luokkaa. Rahoittajat edellyttävät satovakuutusta, sillä menetykset ovat olla miljoonia euroja vuodessa.

Metzit ovat rakentaneet viljasiiloja niin, että koko sato mahtuu niihin. Viljan toimituksia jouduttiin kuitenkin siirtämään tänä vuonna keväästä kesään, kun paikallistiet olivat sateiden pehmittämiä.

Puolikuormia olisi ehkä voinut kuljettaa, mutta se olisi tullut liian kalliiksi, Bob Metz kertoo.

Kevät ja alkukesä ovat olleet poikkeuksellisen sateisia keskilännessä, sademäärä on ollut lähes kaksinkertainen normaaliin verrattuna.

Kaiken kukkuraksi talvi oli kylmä ja luminen.

Kylvöt viivästyivät lähes kuukaudella ja edelleen kasvustot ovat pari viikkoa jäljessä normaalista.

Metzeillä jäi märkyyden takia noin 10 prosenttia pelloista kylvämättä ja osa kylvettiin kahteen kertaan. Sato jäänee ehkä neljänneksen tavanomaista pienemmäksi.

Korjuukausi myöhästyy varmuudella ja syksyä ja pakkasia odotellaan pelonsekaisin tuntein. Yksi aikainen pakkasyö voi viedä neljänneksen sadosta, sillä maissin kasvu pysähtyy siihen.

Ensimmäiset hallat tulevat varmasti syyskuussa, mutta 10. syyskuuta jälkeen aletaan olla turvassa, Bob Metz pohtii.

Myöhäisen kasvukauden takia viljaa joudutaan kuivamaan paljon enemmän kuin yleensä. Kuivurissa saattaa kulua kaksinkertainen määrä polttoainetta.

Tekee tiukkaa päästä edes nollatulokseen, se olisi melkein lottovoitto, Metz arvioi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Trump päätti lykätä lokakuulle kaavailtuja Kiinan tuontitullien korotuksia - "Hyvän tahdon ele", sanoo Trump

Katainen uskoo Mercosur-sovun vauhdittavan maatalousvientiä – Amazonin metsäpalot voivat kuitenkin hidastaa sopimuksen valmistumista

USA ja Kiina jatkavat kauppaneuvotteluja lokakuussa