Maatalous

Lukijalta: Maataloustukijärjestelmä vääristää ruokakilpailun polkemalla liha- ja maitotuotteiden hintoja

"Ihminen todella on seka­syöjä, mutta ruuansulatus­elimistömme ei ole evolutiivisesti kehittynyt käsittelemään suuria määriä eläinperäisiä proteiineja."

Minna Saarni kirjoittaa mieli­pidekirjoituksessaan (MT 19.8.), ettei lihansyöntiä tulisi rajoittaa. Löysin kirjoituksesta muutamia epäkohtia, jotka haluaisin korjata.

Saarni kertoo ihmisen olevan sekasyöjä, jolle lihan syöminen on terveellistä. Tästä olen osittain eri mieltä.

Ihminen todella on seka­syöjä, mutta ruuansulatus­elimistömme ei ole evolutiivisesti kehittynyt käsittelemään suuria määriä eläinperäisiä proteiineja, minkä vuoksi runsaasti eläintuotteita sisältävä ruokavalio muuttaa tutkitusti suoliston mikrobistoa.

Muuttuneen mikrobiomin on puolestaan todettu olevan yhteydessä moniin sairauksiin, kuten Crohnin tautiin ja suolistosyöpään.

Keskivertosuomalainen syö vuodessa 81 kiloa lihaa, mikä on lähes kolminkertainen määrä 1950-lukuun verrattuna. Tarvittavat ravintoaineet, proteiinit mukaan lukien, on helposti saatavilla myös kasvikunnan tuotteista.

Saarni jatkaa pohtimalla kasvisruuan ympäristövaikutuksia, joita hän pitää liharuokaan verrattuna suurina.

Todellisuudessa kasvistuotteiden hiilijalanjälki on pääsääntöisesti aina eläinperäisiä tuotteita pienempi tuotantomaasta riippumatta, sillä logistiikasta aiheutuu vain häviävän pieni osa tuotteen kokonaispäästöistä.

Oleellisempia ovat itse tuote ja sen valmistustapa. Jaan Saarnin huolen soijantuotannosta, mutta on huomioitava, että noin 85 prosenttia tuontisoijasta käytetään rehuksi.

Sekasyöjät kuluttavat soijaa moninkertaisesti vegaaneihin verrattuna. Näin ollen tehokkain tapa vähentää omaa soijankulutustaan on lihansyönnin vähentäminen.

Kannatan laajamittaista verouudistusta, joka huomioisi tuotteiden ja palveluiden negatiiviset ulkoisvaikutukset, kuten ympäristöhaitat. Ruuantuotannon osalta tämä tuskin ainakaan heikentäisi huolto­varmuutta, sillä Luonnon­varakeskuksen mukaan noin 55 prosenttia viljasadosta käytetään rehuksi.

Nykyinen maataloustukijärjestelmä sen sijaan vääristää markkinoita mahdollistamalla laajamittaisen eläintuotannon, johon kohdistetut tuet polkevat liha- ja maitotuotteiden hintoja vaikeuttaen aitoa kilpailua kasvisruuan kanssa.

Lihansyönnin vähentäminen tällaisilla instrumenteilla olisi täten myös vapaiden markkinoiden ja kuluttajan etu.

Jami Haavisto

molekyylibiotieteiden opiskelija

Helsingin tieteen ja teknologian vihreiden jäsen

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tutkijat: Köyhien maiden on kasvatettava hiilijalanjälkeään, jotta nälkä voidaan voittaa

Kasvisruokavalio ei olekaan niin hyvä kuin on luultu – tutkimus: Lisää riskiä aivoverenkiertohäiriöön

Lihansyöntiä on syytä vähentää