Maatalous

Katso videolta, kuinka hurraa yli 50-vuotias puimuri – Ilkka Mattilan luotettava kumppani ei ole pettänyt kertaakaan

"Kertaakaan se ei ole jättänyt pellolle. Kulutusosia on vaihdettu, mutta remontteja ei ole tarvinnut tehdä."
Jarno Mela
Luotettava peli se on, alkamassa ovat jo 51. puinnit, toteaa somerolainen Ilkka Mattila Massikan puimuristaan.

Somerolainen Ilkka Mattila kääntää vuoden 1969 MF 186 -puimurin vankkaan syysvehnäpeltoon tiistaina. Luotettavaksi osoittautunut kumppani aloittaa 51. puinteja. Kertaakaan puinnit eivät ole Peltolan tilalla jääneet kesken puimurin takia.

Kesä on suosinut somerolaisia viljelijöitä, ja Mattila arvelee, että vehnän sato saattaa lähennellä 8 tonnia hehtaarilta. Ohrakin näyttää vahvalta, vaikka kuivuus on kiusannut Torronsuon läheisiä savikoita. Öljypellava on kärsinyt eniten ja jälkiversontaa on runsaasti.

Massikka on Ilkan (65) ja MTK:ssa pitkään työskennelleen velipojan Ilpo Mattilan (70) silmäterä. Hyvin hoidettuna se on palvellut vuosikymmenestä toiseen ilman murheita. Kuluvia osia on vaihdettu, mutta isoja remontteja ei ole tarvittu.

Muutama vuosi sitten oli tiukkaa, kun seuraavaksi päiväksi ole luvattu laajaa matalapainetta sateineen, ja viimeiset ohrat piti sitä ennen vielä illan hämärässä saada pois.

Laturi heitti hommat sikseen eikä ladannut akkuja eikä kirkkaita valoja. Sen verran oli virtaa,että valot hehkuivat myös viimeiselle aarille.

Mattilat valottavat koneen pitkän iän salaisuuksia.

Omistajien henkilökemiat sopivat hyvin yhteen, sukupolvesta riippumatta.

Yhteisomistus toi myös monta "huoltomiestä". Yhdessä ennen puintikautta huollettiin ja tarvittaessa korjattiin kuluneita osia.

"Joskus emännät ihmettelivät, miksi pakastimessa on joku akseli ja uunissa laakeri. Oli laakerinvaihto meneillään. Kuumennettu laakeri solahti kylmän akselin päälle vaivatta", Ilpo Mattila kertoo.

Puimuri hankittiin aikoinaan kolmen tilan yhteiseksi. Naapuri luopui pari vuotta myöhemmin ja toinen naapuri eläköityi 2002. Siitä lähtien puimuri on päässyt vähemmällä, puitavaa on 20–30 hehtaaria vuodessa.

"Joku vuosi sitten hankittiin vielä vähän vanhempi puimuri varaosiksi, mutta ei siitä ole osia tarvinnut ottaa."

Hienoksia puimurista saa hakea. Hyttiä ei ole eikä ohjaustehostinta, mutta auttavat valot sentään.

"Sateessa ei ole tarvinnut ulkona värjötellä kolmeenkymmeneen vuoteen."

Puimurin perustekniikka ei ole muuttunut tappurin ja puintikelan keksimisen jälkeen.

Koko on kasvanut moninkertaiseksi ja hienostunutta ohjausjärjestelmää on lisätty paljon, mutta onko viljelijöillä varaa pitää digiajan hienoudet kunnossa, Mattilat pohtivat.

"Näkö, kuulo ja hajuaisti korvaavat hienon tekniikan. Puintitappiot saa selville, kun konttaa puimurin perässä", Ilpo Mattila kertoo.

Konekustannukset ovat todella pienet. "Vakuutusyhtiön mies kertoi, ettei puimuriin kannata ottaa palovakuutusta, koska korvaus on vahingon sattuessa lähes olematon", Ilpo Mattila sanoo.

Jarno Mela
Peltolan tilalla aloitettiin syysvehnän puinti tiistaina. Sato näyttää erinomaiselta.

Alkuaikoina MF:llä ehdittiin puida yli 150 hehtaaria syksyssä, kun puimureista on kova pula ja kuskeja riitti. Kaikkineen puituja hehtaareita lienee takana 2 500.

Tunnissa saadaan ripeästi toimien talteen ehkä hehtaari, kun puintileveyttä on vain 2,5 metriä.

Tehoa on silti aina riittänyt ja puinti on pitänyt lopettaa, kun kuivurit ovat täyttyneet.

Kun puimuria hankittiin reilu puolivuosisata sitten, MF veti pisimmän korren ison viljasäiliön ja avaran renkaiden tilan ansiosta.

Renkaita on kaksi paria, märkiä vuosia varten leveät ja toiset kuiviin oloihin. Kevyehkö, 3,6 tonnia painava puimuri ei juuri maata tallaa.

Jarno Mela
Ilpo-veli seuraa, kun Ilkka Mattila ohjaa puimuria tyhjennystä varten peräkärryn viereen.

Maatalouden rakennemuutos jylläsi 1969 kiivaimmillaan. Voivuoria rakenneltiin.

Etelässä valtiovalta kannusti viljanviljelyyn. Yksi kolmesta isännästä luopui osakkuudesta ikäsyistä pari vuotta puimurin oston jälkeen. Pellot siirtyivät pääasiassa jäljelle jääville.

Tankkipuimuri edellytti myös kuivurin rakentamista sekä kunnon peräkärryn hankkimista.

70 -luvun alussa Massikalla olikin kiirutta myös naapurien pelloilla, kun irtoviljaketjuja ei juuri ollut. Nuoria innokkaita ratinvääntäjiä kuitenkin riitti eikä ohjaustehostimen puuttuminen haitannut.

Jarno Mela
Syksyn uutisvehnää kelpaa katsella. Syysvehnästä saadaan hyvä sato Someron seudulla.

Alkuvuosina puitiin paljon vihreämpänä kuin nyt, jotta laatu säilyi. EU-aikana on aikaa odotella sadon valmistumista, kun laadusta ei juuri makseta, Ilpo Mattila miettii.

MF186 oli porukan kolmas yhteispuimuri. Ensimmäinen oli Sampo 657 vuodelta 1957, mutta remonttia oli turhan paljon. Muutama vuosi puitiin Fahrilla, mutta säkkipuimuri sai väistyä.

Mattilat aikovat viettävät puimurin 50-vuotisjuhlaa työn merkeissä.

Edessä on vielä pitkä työrupeama, jos maatalouden tuotantoedellytykset Suomessa muutoin säilyvät.

"Ainahan talonpoikaa kuristava käsi on lähellä."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maaseudun motoristit myöntävät: "Moottoripyöräilyä ei edes kannata yrittää selittää järjellä"

"Helsingin pöhinässä ruoka-asiat kiinnostavat aivan eri tavalla kuin aikaisemmin"

Lukijalta: Biokaasutus voisi vähentää lannankäsittelyn päästöä jopa 90 prosenttia.