Maatalous

Maa- ja metsätalousopetus menettänyt resursseja tieteenaloista eniten — yhteiskuntatieteet suurin voittaja yliopistojen rahanjaossa

Opiskelijat ovat huolissaan täyttämättä jäävistä paikoista, henkilökunnan työpaineesta ja äkkiarvaamatta muuttuvista aikatauluista.
Sanne Katainen
Maataloustieteen opiskelijat ovat kertoneet opetukseen liittyviä huoliaan muun muassa etujärjestö Agronomiliitolle. Kuva on Viikin kampukselta viime torstailta.

Maatalous- ja metsätieteiden opetus- ja tutkimushenkilöstön työvuosia on kuuden viime vuoden aikana leikattu tieteenaloista eniten, Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen paljastaa.

"Suurimmat leikkaukset aikana, jolloin etumerkin olisi odottanut olevan plussa", toteaa Agronomiliiton toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.

Hän viittaa maa- ja metsätalouden tärkeään rooliin ilmastonmuutoksen ratkaisijana sekä osana kierto- ja biotaloutta.

Agronomiliitossa on oltu jo pitkään huolissaan Viikin tilanteesta, Wallin kertoo. Huolta lisäävät yhteydenotot opiskelijoilta ja henkilökunnalta.

Viimeksi kesällä maataloustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Sampsa välitti murheensa Agronomiliitolle.

"He ovat huolestuneita opetushenkilökunnan työtaakasta ja jaksamisesta, kun tehtäviä on jätetty täyttämättä", Wallin kertoo.

"Meillä Agronomiliitossa on sama huoli – kovin moni professori on siirtynyt muihin työtehtäviin, eikä ketään ole palkattu tilalle."

Opiskelijoiden huolena on myös se, että henkilökuntaa on ajoittain vaikea tavoittaa ja ohjausta saada.

Opetuksen aikataulu julkaistaan usein juuri ennen kurssien alkua, jolloin ajankäytön suunnittelu on vaikeaa. Aikataulut myös muuttuvat yhtäkkiä, kaikkia ilmoitettuja luentoja ei pidetä tai tenttipäivää muutetaan monta kertaa.

Kaikki nämä asiat kertovat resurssien niukkuudesta, Wallin toteaa. Kun on kiire ja kaikki välttämättömät asiat yritetään tehdä, opetuksen laatu heikkenee.

Maataloustieteiden kandiohjelman hakijamäärä nousi tänä vuonna 27 prosenttia. Wallin ei pidä lukuja trendin muutoksena vaan seurauksena siitä, että alaa markkinoitiin tavallista näkyvämmin.

Hän pelkää kierrettä: jos opetuksen huhutaan heikentyneen, hakijamäärä vähenee.

Yliopisto saa jakaa määrärahansa eri tiedekunnille haluamallaan tavalla, Wallin toteaa.

"Joka alalta on pitänyt leikata, mutta jo useamman vuoden ajan leikkaukset ovat kohdistuneet suhteellisesti muita kovemmin maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan."

Opiskelijat ovat ilmaisseet huolensa muun muassa eläinten hyvinvoinnin opetuksesta. Ala on nyky-yhteiskunnassa yhä tärkeämpi, mutta opetus on niukkaa.

Wallin nostaa esille maaperätieteen, jonka rooli korostuu, kun maaperän merkitys hiilensitojana tiedostetaan yhä paremmin.

"Jo pelkästään uutta hallitusohjelmaa katsomalla voisi olettaa, että siihen panostettaisiin. Nyt yhteiskunnan muutokset ja opetuksen resurssit eivät kohtaa."

Agroteknologia on myönteinen esimerkki: se saatiin pelastettua ulkopuolisen rahoituksen avulla, Wallin toteaa.

"Mutta se, että sen olemassaolo hyvin työllistäneenä pääaineena ja automatisaation ja robotisaation kasvaviin osaamistarpeisiin vastaajana kyseenalaistettiin muutama vuosi sitten, on huolestuttava ilmiö."

Wallin huomauttaa, etteivät ongelmat liity vain yliopistomaailmaan. Ylisuuria leikkauksia on tehty myös luonnonvara-alan ammattikorkea- ja ammatilliseen koulutukseen.

Tilanne ei ole tyystin synkkä. Agroekologiassa tilanne on parempi kuin pitkään aikaan, kertoo professori Juha Helenius.

Helenius on hiljattain siirtynyt yliopistolta työskentelemään Ruralia-instituutissa määräaikaisena tutkimusjohtajana, jonka lisäksi hän hoitaa agroekologian professuuria viidenneksen työajastaan.

"Vielä muutama vuosi sitten oltiin tosi kovilla yleisen rekrytointikiellon takia, mikä selitti tarpeeni hengähtää."

Töitä oli tuolloin enemmän kuin tekijöitä: Helenius vastasi aineopinnoista käytännössä yksin. Sittemmin opettajia on tullut kaksi lisää.

"Lievän positiivinen tunnelma on virinnyt. Meillä on pätevä dekaani ja virkeä meininki."

Virettä on kaivattukin, sillä huoli resursseista on ollut yhteinen. "Yliopistoihin kohdistuneet säästöt tuntuivat todella paljon Sipilän hallituksen aikana."

Asiaan on puuttunut myös Opetushallituksen alainen Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö -ennakointiryhmä.

Se toteaa keväällä antamassaan kannanotossa, että tutkintojärjestelmän aukkojen paikkaamiseksi tarvitaan välittömästi erillisrahoitus.

Sen jälkeen on tehtävä kattavuuskartoitus: arvioitava ja turvattava tarvittavat lisäpanostukset, jotta voidaan varmistaa maa- ja metsätalouteen perustuvien elinkeinojen tulevaisuus, ympäristön tilan paraneminen ja varautuminen ilmastonmuutokseen.

Ryhmän esitys koskee luonnonvara-alan koko koulutusketjua ammatillisesta koulutuksesta yliopistoihin.

Wallin odottaa nyt, mitä budjettiriihessä sovitaan koulutusrahoista.

"Ongelma on kuitenkin se, että vaikka suunta kääntyisi, meillä ei ole mitään takeita siitä, että lisäeuroja kohdennettaisiin luonnonvara-aloille, joissa leikkaukset ovat olleet ylisuhteellisia."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viikin tutkimuksen tultava pois piilosta

Väitöstutkimus: maailma ei pelastu pelkästään ostamalla vihreästi ja kuluttajia syyllistämällä

MTK:n tuleva toiminnanjohtaja rakastaa hitsausta ja traktorihommia – aikaisempaan MTK-uraan liittyy myös hyvin värikäs jakso