Maatalous

Nostavatko puupohjaiset selluloosakuidut Suomen vaatebisneksen maailmankartalle? "Tutkimus on huipputasolla"

Tekstiili- ja muotialan vienti on kasvanut koko 2010-luvun.
LEHTIKUVA / Markku Ulander
Marikmekko on yksi suomalaisen muotiteollisuuden parhaiten ulkomailla tunnetuista merkeistä.

Tekstiili- ja muotiteollisuus on kansainvälisesti murroksessa ja hakee meilläkin uutta muotoaan. Alalla tehdyt innovaatiot ja nuorten suunnittelijoiden esiinmarssi tähtäävät suomalaisten kansainväliseen läpimurtoon.

"Suomalaisen tekstiili- ja muotiteollisuuden on mahdollista kehittyä yhtä suureksi kuin mikä tahansa muu menestyksekäs kotimainen ala", sanoo muotitaiteen professori Pirjo Hirvonen Aalto-yliopistosta.

Alan viennissä ei vielä ole ollut näkyvissä suuria muutoksia, mutta Tullin tilastojen mukaan se on kasvanut tasaisesti koko 2010-luvun ajan. Viime vuonna alan kokonaistavaraviennin arvo oli yhteensä 700 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,4 prosenttia.

"Suurimmat vientimaat ovat Ruotsi, Saksa, Venäjä ja Viro. Vienti Ruotsiin on kasvanut merkittävimmin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kasvua on tapahtunut 70 miljoonaa euroa vuodesta 2010", kertoo Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

Kansainvälistämishankkeita luotsaavan Juni-viestintätoimiston viestintäpäällikkö Martta Louekarilla on selkeä käsitys siitä, mitkä kotimaiset tekstiili- ja muotialan nimet maailmalla tunnetaan.

"Marimekon ja Vuokko Nurmesniemen kaltaisten ikonien lisäksi tunnettavuutta ovat saaneet New Aalto International, Vyner Articles ja Heikki Salonen, Rolf Ekroth sekä Tuomas ja Anna Laitinen."

Tuuli-Tytti Koivulasta, Maria Korkeilasta, Julia Männistöstä, Anna Isoniemestä ja Emma Saarniosta tullaan vielä kuulemaan, Louekari sanoo.

Nuoret, taiteellisesti lahjakkaat suunnittelijat ja suunnittelijaopiskelijat ovat tuoneet menestystä kansainvälisillä areenoilla. He ovatkin yksi vaatebisneksen tulevaisuuden voimavaroista. Toiseksi valttikortiksi Aalto-yliopiston työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen nostaa materiaalitutkimuksen.

"Kestävään kehitykseen liittyvä puupohjaisien selluloosakuitujen tutkimus on Suomessa huipputasolla. Voisimme olla yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa selkeä tekstiilialan kestävän kehityksen edelläkävijä", hän sanoo.

Tekstiili- ja muotiteollisuus sisältää vaatteiden sekä kotien ja julkisten tilojen sisustamisen ohella monenlaisia teknisiä käyttötarkoituksia. Niissä on Kääriäisen mukaan erityisen merkittävää potentiaalia innovaatioille ja uudelle liiketoiminnalle.

"Digi- ja teknologiaosaaminen on Suomessa huipputasolla, joten toinen läpimurto löytyisi tekstiilien ja elektroniikan yhdistämisestä uusiksi sovelluksiksi. Kuten esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvät pehmeät, elintoimintoja seuraavat tekstiilit", hän sanoo.

Valoisista tulevaisuudennäkymistä huolimatta alalla on myös puutteita ja aiheita huoleen.

"Suomesta tulee hyvin rakennettuja, vahvoja brändejä ja tuotteita. Mutta kansainvälistyminen on vaikeaa, jos osaaminen myynnissä, markkinoinnissa ja viestinnässä puuttuu tai ontuu", Louekari sanoo.

Hän peräänkuuluttaa erityisesti suunnittelijakeskeisille brändeille ympärilleen osaamista, jolla voidaan taata kansainvälinen näkyvyys ja taloudellinen tuotto.

Toinen huolenaihe liittyy alan koulutuksen muutoksiin, joita on tehty viimeisten vuosien aikana.

Viisi vuotta sitten tekstiili- ja muotialan koulutusta muutettiin korkeakoulutasolla, tänä syksynä alan ammatillinen koulutus on kokenut täydellisen uudistuksen.

"Yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa syntyivät tekstiili- ja muotialan perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Olemme pyrkineet saamaan koulutuksen sisällöt vastaamaan alan nykyisiä työtehtäviä sekä tulevaisuuden kehittyviä osaamistarpeita", sanoo ammattitutkintojen perusteiden uudistamistyötä johtanut opetusneuvos Minna Taivassalo Opetushallituksesta.

Tutkintoihin on otettu kokonaan uudenlaisia sisältöjä, jotka liittyvät esimerkiksi tekstiilin ja muodin kiertotalouteen, alan vastuulliseen kehittämiseen sekä erikoistuotteisiin. Huomioon on otettu myös digitalisaation hyödyntämisen ohella niin markkinointiviestintä kuin tuotteiden brändäys.

Aiemmin tehdyn ammattikorkeakoulu-uudistuksen tarkoituksena oli muun muassa koota koulutuksen resursseja. Opetusneuvos Maarit Palonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että nyt toteutetulla ammatillisen koulutuksen uudistuksella voidaan rakentaa jatkumoa ylempään koulutukseen.

"Yhteistyön merkitys korostuu. Aalto-yliopistolle tarjoutuu isompi rooli alan kehittäjänä. Mahdollisuuksia kansainvälistymiselle syntyy, kun koulutussektorit tekevät yhteistyötä. Aallon tutkimustiedolla sekä muulla osaamisella on tässä ratkaiseva merkitys", Palonen sanoo.

Aallossa ei olekaan jääty lepäämään laakereillaan. Työelämäprofessori Pirjo Kääriäisen mukaan ammattikorkeakoulu-uudistus aiheutti ongelmia, joita on lähdetty paikkaamaan.

"Aallon Kemiantekniikan korkeakouluun ollaan palkkaamassa professoria, jonka tehtäviin kuuluu osallistua tekstiili- ja muotialan eteenpäin viemiseen. Lisäys johtuu siitä, että tekstiili-insinöörikoulutus lakkautettiin amk-uudistuksessa", hän sanoo.

Aallossa haetaan myös rahoitusta toiseen professuuriin sekä uuden maisteriohjelman käynnistämiseen yhteistyössä Suomen Tekstiili- ja Muoti ry:n kanssa.

"Kokoamme kaikkea tekstiiliin liittyvää koulutusta samaan kategoriaan. Uskon, että 4–5 vuoden päästä tilanne on saatu korjattua", Kääriäinen toteaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomalaiset vaatefirmat pärjäsivät kehnosti vastuullisuusvertailussa

Suomalaiset haluavat enemmän kotimaisia vaatteita – nuoret miehet ja naiset melkein yhtä muotitietoisia

KL: Kotimainen muotoiluyritys laajentaa - avaa vaatetehtaan Kokkolaan