Pellon kasvukunnon arviointi ei ole helppoa – Ruralia opastaa siihen uudessa julkaisussaan - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Pellon kasvukunnon arviointi ei ole helppoa – Ruralia opastaa siihen uudessa julkaisussaan

Hyvärakenteisessa maassa kasvi saa tarvitsemansa ravinteet ja lannoitteiden hyötysuhdekin paranee, korostaa Jukka Rajala Ruralia-instituutista.
PAsi Leino
Hyvä työkalu maan kasvukunnon arvioinnissa on kaikessa yksinkertaisuudessaan lapio.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on julkaissut viljelijöitä varten oppaan, jossa neuvotaan keinoja arvioida aistinvaraisesti omien peltojen kasvukuntoa.

Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina -julkaisussa on koottuna erilaisia maan kasvukunnon havaintomenetelmiä sekä tuloksia niiden soveltamisesta. Lukija voi kehittää omia havaintotaitojaan julkaisuun sisällytettyjen havaintokuvien avulla.

Maan kasvukuntoon kuuluu biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia osatekijöitä. Se vaikuttaa ratkaisevasti saavutettuihin satotasoihin ja sen kautta käytettävien tuotantopanosten hyötysuhteisiin, viljelyn kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin.

"Maan rakenne vaikuttaa suuresti juuriston kasvuun, ravinteiden ja veden ottoon sekä kaasujen vaihtoon ja edelleen pieneliötoimintaan", kertoo yksi sen kirjoittajista, OSMO-hankkeessa työskentelevä Ruralia-instituutin yliopistotutkija Tuomas Mattila.

"Maan rakenteesta ja kasvukunnosta voidaan saada varsin paljon tietoa, kun havaintoja tehdään oikeista asioista. Havaintojen tekoon jokaisen viljelijän ja neuvojan kannattaa paneutua", korostaa OSMO-hankkeen vetäjä, erikoissuunnittelija Jukka Rajala.

"Hyvärakenteisessa maassa juuret kasvavat hyvin, suoraan ja tuuheiksi, kasvi saa alhaisemmastakin ravinnepitoisuudesta riittävästi ravinteita. Ja käytettävien lannoitteiden hyötysuhteet paranevat. Viljelijän kannattaakin seurata maan rakenteen kehitystä säännöllisesti."

Julkaisu on ladattavissa ilmaiseksi Helsingin yliopiston digitaalisesta arkistosta.

Lue lisää

Keritsijöiden kalenterit pullistelevat, koska keikkatyöläiset ulkomailta eivät pääse maahan – "Kyllä kaikki kerittyä saadaan", uskoo kerintäkonkari

Ympäristötoimien kustannukset ja teho eivät kulje käsi kädessä: talviaikainen kasvipeitteisyys on sekä tehokas että edullinen

Kerääjäkasveja, kasvipeitteisyyttä ja vaihtelevat viljelykierrot – monimuotoinen pelto tuo paremman tuoton

Yliopistot ovat myös vahvoja alueellisia toimijoita