Maatalous

Pirkanmaalla verrattain paljon eläinsuojelurikoksia – MTK:n edustajan mukaan valvonta on tiukkaa ja mielivaltaista, mikä lisää viljelijöiden pahoinvointia

"Rikkeiksi kirjataan asioita, joissa viljelijä on toiminut Ruokaviraston tai hoitavan eläinlääkärin ohjeen mukaisesti", sanoo MTK-Pirkanmaan hankepäällikkö Maija Pispa.
Kari Salonen
Ruokaviraston mukaan Pirkanmaalla ei vedetä muuta maata tiukempaa linjaa eläinsuojeluvalvonnassa.

YLE uutisoi, että pienillä karjatiloilla tapahtuu eläinsuojelurikoksia rahojen ja jaksamisen loppuessa. Jutussa kerrotaan, että eläinsuojelurikostuomioiden määrissä ja ankaruudessa kärjessä on ollut 2000-luvulla Pirkanmaan käräjäoikeus.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori, tutkija Tarja Koskela arvioi jutussa tilannetta:

"En usko, että Pirkanmaalla eläimiä kohdellaan kaksin verroin huonommin kuin muualla. Oletus on, että alueella on toimiva ketju valvontaeläinlääkäreistä poliisiin, syyttäjiin ja tuomioistuimeen saakka."

MTK-Pirkanmaan Voimaa Farmarille -hankkeen vetäjä Maija Pispa haluaa ampua tutkijan käsityksen alas.

"Pirkanmaalla on selkeästi näkyvissä, että valvojat vetävät tiukkaa linjaa. Valvonnassa huomautetaan ja pöytäkirjaan kirjataan rikkeiksi myös asioita, joissa viljelijä on toiminut Ruokaviraston valvontaohjeen tai hoitavan eläinlääkärin ohjeen mukaisesti", Pispa sanoo.

Hänen mielestään viljelijän oikeusturvan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että hän voi luottaa saamaansa neuvontaan ja pystyy toimimaan neuvojen mukaisesti ilman pelkoa ennalta-arvaamattomista sanktioista.

Valvontaeläinlääkäreillä pitäisi olla yhtenäiset, ennakoitavissa olevat toimintaohjeet ja yhtäläinen skaala

"Viranomaistoiminnan tulisi perustua ennakoitavuuteen ja mitattavuuteen, eikä siihen, että eri eläinlääkäreillä on erilaiset näkemykset. Ikään kuin tarkastus olisi arpapeliä.

Pispa painottaa, että viljelijälle on tehtävä selväksi, että hänen valvontakäynnillä puhumansa asiat päätyvät valvontapöytäkirjaan, joka on oikeudellinen dokumentti. Viljelijä ei aina ymmärrä, että eläinlääkärin kanssa keskustellessaan hän tulee käyttäneeksi mahdollisuutensa tulla kuulluksi.

"Olisi hyvä, että viljelijä saisi katsoa valvontapöytäkirjan ja tarkistaa, että asiat on kirjattu siten kuin puhuttiin, eikä mitään ole tulkittu väärin."

Pispa näkee epäkohdan myös siinä, että sama valvontaeläinlääkäri voi toimia oikeudenkäynnissä sekä todistajana että asiantuntijana: "Tuskin asiantuntija oikeudessa puhuisi omaa työtänsä vastaan."

Ylen jutussa mainittiin myös, etteivät eläinlääkärit mahda ihmisten pahoinvoinnille mitään. Pispan mielestä tiloilla käyvät viranomaiset voisivat neuvoa viljelijöitä Voimaa Farmarille -kaltaisten hyvinvointihankkeiden pariin.

"Sitä on aika vähän tapahtunut. Lisäksi asiakkaat pitäisi ohjata avun piiriin heti alussa, eikä sitten, kun mitään ei ole enää tehtävissä."

Pispan mukaan uupuneiden viljelijöiden avuntarve on lisääntynyt ja ongelmat syventyneet.

"Viljelijöiden jaksamattomuus on tosiasia. Henkinen paine lisää sitä. Valvonnan ja sen ennustamattomuuden pelko lisää pahoinvointia. Pitäisi voida luottaa johonkin."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ruokavirasto vastaa: Eläinsuojeluvalvonta ei Pirkanmaalla ole mielivaltaista eikä huonompaa kuin muualla maassa

Kanatilallinen kertoo syöttäneensä koiralleen vain muutaman elävän tipun vuodessa – syyttäjä vaatii rangaistusta eläinsuojelurikoksesta

Majava puri koiraa jalkaan – koiranomistaja laiminlöi jalan hoidon, jonka seurauksena koira jouduttiin lopettamaan ja isäntä tuomittiin eläinsuojelurikoksesta