LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Maatalous

Hyvä kysyntä kannustaa nykyaikaistamaan omenatarhat: Tuplasti satoa, entistä vähemmän lajikkeita

Puhtaus on yksi syy kotimaisen omenan suosioon. Söderlångvikin kartanon omenaviljelmillä opetellaan mekaanista rikkatorjuntaa glyfosaatin sijaan.
Maija Partanen
Omenasato vaikuttaa hyvältä, iloitsee Karin Arfman. Kuivuus ei tuota nykyaikaisella omenatarhalla ongelmia, sillä puut ovat joka tapauksessa keinokastelun varassa.

"Tavoitteena on saada 20 000 kiloa hehtaarilta, mutta voi se olla enemmänkin", toteaa Söderlångvikin kartanon omenanviljelystä vastaava Karin Arfman suorien omenapuurivistöjen äärellä.

Paikoin omenapuissa on hedelmiä vain latvoissa. Hauska näky selittyy sillä, että satoa korjataan traktorivetoisesta vaunusta käsin kahdessa vaiheessa: Ensin matalalta, toisella ajokerralla korkeammalla vaunulla latvoista. Näin poimijoilla on jatkuvasti hyvä ja tehokas työasento.

Syyskuun alussa kesälajikkeiden korjuu on ohi ja syyslajikkeiden kausi alkamassa. Satokaudella omenan korjuu työllistää täällä 6–10 henkilöä. Toistaiseksi raskaaseen työhön on löytynyt paikallista työvoimaa.

Kemiönsaarella sijaitsevan kartanon omenatarhat perusti liikemies ja mesenaatti Amos Anderson 1940-luvulla.

Motiivi oli erikoinen: Kesäasuntonsa omaa rauhaa arvostava Anderson halusi pitää kartanon lähimaat hallussaan. Omenatarhat laskettiin erikoisviljelysmaiksi, joita ei otettu evakoiden asuttamista varten.

Nykyisin kartano viljelyksineen kuuluu Andersonin perustamalle, kulttuuria tukevalle Konstsamfundet-säätiölle.

Kartano toimii museona ja matkailukohteena. Omenanviljely tukee kartanon toimintaa mielenkiintoisena kohteena, Arfman luonnehtii. Omenantuotanto on kuitenkin myös taloudellisesti kannattavaa.

Viime vuosina Söderlångvikin omenaviljelmiä on vaiheittain nykyaikaistettu. Kääpiöjuurisina kasvavat nykylajikkeet antavat kaksinkertaisen sadon vanhoihin tarhoihin verrattuna.

"Kotimaisen omenan kysyntä on hyvä. Emme laajenna viljelyksiä, mutta nykyaikaistaminen jatkuu, ja tuotantomme kasvaa sitä kautta."

Nykyaikaa on myös siirtyminen uusiin ja entistä vähempiin lajikkeisiin. Tavoitteena on taudinkestävyys ja kuluttajatrendien seuraaminen. Kyse on myös siitä, että suuret tuottajat ja kauppa ohjailevat markkinoita, Arfman kertoo.

"Jos haluaa käydä kauppaa isojen ketjujen kanssa, on helpompaa, jos iso osa lajikkeista on samoja kuin suurilla tuottajilla. Samaa lajiketta saadaan silloin koko Suomen kauppoihin."

Söderlångvik on mannersuomalaiseksi omenatarhaksi melko suuri 17 hehtaarillaan.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna 673 hehtaaria omenaviljelmiä. Merkittävin tuottajamaakunta on Ahvenanmaa. Siellä omenaa viljeltiin 297 hehtaarilla.

Markkinoiden muutoksiin vastaaminen kestää monta vuotta. Omenapuun taimet toimitetaan Belgiasta parin vuoden kuluttua tilauksesta. Istutuksen jälkeen kestää vielä 2–3 vuotta, ennen kuin puut alkavat tuottaa satoa.

Kääpiöjuuriset omenapuut tarvitsevat tukea, jatkuvaa kastelua ja rikkaruohon torjuntaa. Perinteisesti rikat on pidetty kurissa glyfosaatilla. Aineen mahdollinen käyttökielto kannustaa etsimään vaihtoehtoja.

Söderlångvikissa on kokeiltu erilaisia mekaanisia rikkatorjuntalaitteita. Sopivimmaksi keinoksi on vakiintumassa lautasmallinen terä. Sillä ajetaan viljelmät läpi alkukesästä parikin kertaa kuukaudessa.

Työ on tehtävä ajoissa. Muuten laitteen ohjausvarsi tulkitsee rikkakasvit omenapuiksi ja väistää ne.

Pölytyksestä vastaavat kartanon omat mehiläiset. Hunaja on omenanviljelyn sivutuote.

Myös myymättä jäänyt sato hyödynnetään. Tuorepuristettua omenamehua teetetään omalla ja hilloa Meritalon merkillä, Arfman kertoo.

"Ei tule houkutusta myydä huonolaatuista omenaa markkinoille."

Söderlångvikin kartanolla on yksinkertainen kylmävarasto, jossa talviomena säilyy laadukkaana vuodenvaihteeseen asti. Kaupoissa keväisin myytävä kotimainen omena on peräisin vähähappisista varastoista, joihin osa isoista omenatuottajista on investoinut.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Saariston helmi Purunpää sai rauhan – "Yksityiseksi suojelualueeksi tavattoman suuri"

Farmiaisti lähettää tietoa viljelmän tilanteesta tunnin välein: "Yksikön sormiparisto kestää vähintään viisi vuotta"

Omenalla kaikki hyvin – kukinta ja pölytys onnistuivat