Maatalous

Syysviljojen puinnit lähes valmiit, kevätviljojen puinnit vielä pahasti kesken

Sateet ovat keskeyttäneet töitä lähes koko maassa, mutta viljelijät ovat toiveikkaita, kertoo Pro Agrian kasvutilannekatsaus.
Jarno Mela
Puinnit eivät ole juuri edenneet viime päivinä sateiden takia.

Sateita on saatu viimeisen kuukauden sisällä eniten etelärannikolla sekä Varsinais- ja Keski-Suomessa, joissa sademäärät ovat olleet lähes kaksinkertaiset normaaliin verrattuna. Kasvustot ovat kuitenkin pysyneet hyvin pystyssä ja pellot kantavat vielä, tosin runsassateisimmilla alueilla näkyy jo pehmenemistä.

Puintien hitaan etenemisen vuoksi muiden kuin syyskylvettävien peltojen syysmuokkaukset ovat vasta alussa.

Parhaiten ovat menestyneet syysviljat ja aikaisin kylvetyt kevätviljat. Syysviljojen puinnit on saatu päätökseen lähes koko maassa. Rukiista ja syysvehnästä on saatu hyviä satoja sekä määrällisesti että laadullisesti.

Rukiin hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 75–80 kilon välillä ja sakoluvut välillä 130–350. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla lähes koko sadon arvioidaan olevan leipäviljakelpoista, ja muuallakin valtaosan.

Syysvehnästä vajaa puolet on vielä puimatta Etelä-Pohjanmaalla, mutta muualla puinnit on pääosin saatu päätökseen. Eteläisessä Suomessa sadosta 80–95 prosenttia arvioidaan leipäviljakelpoiseksi, mutta Etelä-Pohjanmaalla vain neljännes.

Kevätviljoista pisimmällä on ohrien puinti. Useimmilla alueilla ohrasta on puitu 70–90 prosenttia, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa noin puolet ja Lapissa 15 prosenttia. Puintikosteudet ovat vaihdelleet paljon.

Ohrasato arvioidaan yleisimmin keskimääräiseksi, mutta Uudellamaalla ja osassa Savoa sato jäi tavanomaista pienemmäksi. Laatu vaihtelee hyvästä välttävään.

Kaurasta on puitu useimmilla alueilla 70–90 prosenttia. Pahimmin puinnit ovat kesken Pohjois-Savossa ja -Karjalassa. Lapissa kaurasta on puitu kymmenesosa. Sato arvioidaan useimmilla alueilla keskimääräiseksi ja laatu tyydyttäväksi.

Kevätvehnän puinnit on saatu päätökseen vasta Etelän rannikkoalueella. Etelä-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella kevätvehnästä on puitu 70–90 prosenttia, Kaakkois-Suomessa alle puolet ja maan keskiosissa 10–30 prosenttia.

Sato arvioidaan useimmilla alueilla tavanomaiseksi, mutta Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja osassa Etelä-Savoa tavallista pienemmäksi. Laatu vaihtelee tyydyttävästä välttävään. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla kevätvehnästä on leipäviljakelpoista 80–90 prosenttia, mutta Pohjanmaalla alle puolet.

Rypsi- ja rapsikasvustot ovat valmistuneet hitaasti. Rypsistä on puitu 50–60 prosenttia Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa. Rapsin puinnit ovat pisimmällä Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla.

Rypsin ja rapsin sato arvioidaan määrältään huonoksi tai välttäväksi ja laadultaan huonoksi tai tyydyttäväksi.

Härkäpapu on saatu puitua eteläisimmässä Suomessa, ja Etelä-Pohjanmaalla puinnit ovat loppusuoralla. Satakunnassa härkäpavusta on puitu puolet. Itä-Suomessa puinnit eivät ole vielä alkaneet. Sato jäänee tavanomaista pienemmäksi.

Herne on saatu Etelä-Suomessa ja -Pohjanmaalla lähes kokonaan puitua. Satakunnassa puinnit ovat puolivälissä ja Pohjois-Karjalassa sekä Pohjanmaan rannikkoalueella alussa. Sato arvioidaan keskimääräiseksi.

Säilörehunurmen ensimmäinen sato oli hyvä koko maassa, mutta keskikesän kuivuus verotti toista satoa. Useimmilla alueilla säilörehun kokonaissadon arvioidaan olevan keskimääräinen ja riittävän sisäruokintakaudelle tyydyttävästi. Pahimmin kuivuudesta kärsineillä alueilla maan etelä- ja itäosissa kokonaissato jää 75–90 prosenttiin keskimääräisestä.

Sateet ovat virkistäneet nurmien kasvua, minkä ansiosta yli puolet tiloista Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa ja -Savossa korjaa kolmannen sadon. Muilla alueilla kolmatta säilörehusatoa ei ole tarvetta korjata tai sen korjaa vain noin neljännes tiloista. Laidunkauden arvioidaan jatkuvan vielä pari viikkoa suuressa osassa maata.

Siemenperunan nostot on saatu päätökseen. Määrä ja laatu vaihtelevat välttävästä tyydyttävään. Tärkkelysperunasta on nostettu Pohjanmaan rannikkoalueella valtaosa, mutta Etelä-Pohjanmaalla vasta neljännes. Tärkkelyspitoisuus on edellisvuosien kaltainen.

Perunasadossa on suurta vaihtelua kuivuudesta ja paikallisista hallatuhoista johtuen. Pohjois-Suomessa varastoperunasta on nostamatta enää viidennes, mutta Etelä-Pohjanmaalla nosto vasta alussa.

Sokerijuurikkaan nostojen arvioidaan alkavan kahden viikon kuluessa. Sadosta odotetaan laadultaan ja määrältä tyydyttävää tai hyvää.

Varastovihannesten kasvu on monella tilalla vielä kesken, eikä sadonkorjuuta kiirehditä lisäkilojen toivossa. Ahvenanmaalla varastovihanneksien sadosta on odotettavissa keskimääräistä parempi.

Omenatarhoissa poimitaan parhaillaan viimeisten syyslajikkeiden satoa. Sato vaihtelee lajikkeittain ja lohkoittain välttävästä hyvään. Talvilajikkeet ovat kypsymässä poimintakuntoon syys- ja lokakuun vaihteessa. Niiden sato arvioidaan hieman keskimääräistä pienemmäksi Etelä-Suomessa. Pieniä eriä mansikkaa ja vadelmaa valmistuu vielä kasvutunneleista.

Syysviljojen kylvöt ovat lopuillaan lähes koko maassa. Syysviljat ovat orastuneet hyvin tai tyydyttävästi ja syysöljykasvit taimettuneet tyydyttävästi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Puintipäivät lyhenevät, sateet pätkivät puintijaksoja ja kuivurit paahtavat täysillä – puinnit paikoin edelleen kesken

Kirje Lukelta kolahtaa lähipäivinä yli 6 000 tilan postilaatikkoon – tämän vuoden satotiedot kootaan jälleen tilastoksi

Kuivuus söi toisen rehusadon