Maatalous

Sarvamaa jätti komissiolle kirjallisen kysymyksen valkoposkihanhista: "Mitä viranomaiset voivat tehdä torjuakseen haittoja?"

Komissiolta odotetaan vastausta noin kolmen viikon kuluessa.
Lari Lievonen
Valkoposkihanhet syövät muuttomatkoillaan nurmi- ja viljapeltoja aivan paljaiksi kasvustosta.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) on jättänyt Euroopan unionin komissiolle kirjallisen kysymyksen jäsenmaiden puuttumisesta valkoposkihanhiongelmaan.

Sarvamaa kysyy komissiolta, mitä keinoja komissio aikoo tarjota jäsenmaille, jotta hanhien suureen populaatiokokoon voidaan puuttua vahinkojen ehkäisemiseksi ja aikooko komissio seurata hanhipopulaation kehittymistä jäsenmaissa, jotta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voidaan tehdä ajoissa?

Lisäksi hän tiedustelee, mitä jäsenmaiden viranomaiset voivat tehdä torjuakseen valkoposkihanhien aiheuttamia haittoja, ottaen huomioon lintudirektiivin säännökset?

Komissiolta odotetaan vastausta noin kolmen viikon kuluessa.

Valkoposkihanhi on EU:n erityisesti suojelema laji, ja se kuuluu lintudirektiiviin I liitteeseen. Sitä ei ole myöskään mainittu lintudirektiivin liitteessä II, joka määrittelee EU:n alueella hyväksytyt riistalajit. Mikään EU:n jäsenmaa ei siis voi säätää lajia riistalinnuksi.

”Tulokaslajina valkoposkihanhi aiheuttaa merkittäviä haittoja eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Kaupungeissa hanhet aiheuttavat haittaa tekemällä puistojen siivouksesta kalliimpaa ja hankalampaa sekä heikentämällä viheralueiden viihtyvyyttä. Keskustelussa esillä olevan ilmiselvän puistoviihtyvyyden lisäksi lintujen vielä merkittävämpi taloudellinen haitta kohdistuu maanviljelijöille”, Sarvamaa sanoo.

Vuoden 2019 BirdLife Suomen, Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston syyslaskennassa havaittiin 7.–8.9. yhteensä noin 33 700 valkoposkihanhea. Määrä on 13 prosenttia suurempi kuin vuonna 2018. Pääkaupunkiseudun kanta kasvoi yli 20 prosenttia yli 16 600 yksilöön.

”Muuttomatkoillaan levähtävät valkoposkihanhet ruokailevat Itä- ja Kaakkois-Suomen viljelyalueilla sekä kevät- että syysmuuton aikana. Syksyisin Itä- ja Kaakkois-Suomen kannat ovat satoja tuhansia yksilöitä. Elimäellä tavattiin lokakuussa 2017 jopa 300 000 yksilön hanhilauma ruokailemassa pellolla, jolloin hanhet syövät valtavia määriä syysviljoja. Pelkkä pellolta toiselle karkottaminen vain siirtää ongelmaa eteenpäin”, Sarvamaa sanoo.

Lue lisää: Emolehmätuottaja luopuu karjasta, koska hanhet syövät rehunurmet vuodesta toiseen

Hanhet poikkesivat vehnäpellolle välipalalle, "kaikki meni"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Uutistausta: Komissaariehdokkaista Wojciechowski ei vakuuttanut, Urpilainen sen sijaan onnistui

Cap-uudistus jännän äärellä

Petri Sarvamaa: maatalouspolitiikan uudistus tuskin valmistuu Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella