Maatalous

MTK:n Marttila: "Maatalousyrittäjien eläkejärjestelmässä maksetaan viimeisiä sotakorvauksia"

Suomessa on ollut erityisen paljon eläköityviä viljelijöitä, koska maatilojen määrä kasvoi voimakkaasti sotien jälkeen.
Jaana Kankaanpää
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä yrittäjien yel-eläkejärjestelmässä olisi enemmän korjattavaa kuin maatalousyrittäjien myel-järjestelmässä.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei näe tarvetta muuttaa maatalousyrittäjien eläkejärjestelmää.

Helsingin Sanomat nosti sunnuntaina uutisessaan esille, että maatalousyrittäjät maksavat matalampaa eläkemaksua kuin muut yrittäjät.

Suomen eläkejärjestelmässä nyt kerättävät eläkemaksut menevät suoraan eläkkeiden maksuun. Marttila korostaa, että muihin yrittäjiin ja palkansaajiin verrattuna maatalousyrittäjissä on poikkeuksellisen paljon eläkkeen saajia eläkemaksun maksajiin suhteutettuna.

"Tämä on esimakua kestävyysvajeesta. Tätä se voi pahimmillaan tarkoittaa koko Suomessa, kun ikärakenne vääristyy siten että maksajaa kohti on yhä enemmän eläkeläisiä. On selvää, että valtion tukea tarvitaan, eikä sitä ole kukaan kiistänytkään."

HS:n jutussa mainittiin, että maatalousyrittäjät maksavat työtulosta keskimäärin 14 prosenttia eläkemaksua, kun yrittäjillä keskimääräinen prosentti on noin 23.

Se jäi mainitsematta, että viljelijän maksuosuus nousee työtulojen noustessa. Osuus alkaa nousta noin 13 prosentin vähimmäistasolta hieman yli 27 000 euron työtuloilla. Noin 43 000 euron ylittävistä työtuloista peritään enimmäisprosentti 24,1. 53–63-vuotiailla marginaalinen eläkemaksuprosentti on vielä suurempi, enimmillään 25,6 prosenttia.

Yksi syy maatalouseläkkeen saajien runsauteen on ollut sodan jälkeinen historia. Tuhannet Karjalasta paenneet ryhtyivät pienviljelijöiksi asutustiloille. Naapurimaassa Ruotsissa maatilojen ja viljelijöiden määrä on vähentynyt tasaisesti, eikä vastaavaa uusien maatilojen piikkiä syntynyt.

"Se on ollut yhteiskunnan tahtotila. Voi sanoa, että maatalousyrittäjien eläkejärjestelmässä maksetaan viimeisiä sotakorvauksia."

Monella viljelijällä on vaikeuksia maksaa mataliakaan eläkemaksuja, Marttila toteaa.

"Kun maatalouden kannattavuus on huonontunut, tulee lykkäyksiä ja rästejä ja työtuloja ilmoitetaan matalammiksi."

Alivakuuttaminen eli liian vähäisten työtulojen ilmoittaminen on ollut erityisesti yrittäjien yel-eläkejärjestelmän ongelma. Myel-eläkkeissä tilanne on parempi, mutta hyvä kehitys on pysähtynyt viime vuosina.

Marttila mainitsee myös, että Mela on hoitanut tehtävänsä hyvin. Yrittäjäeläkkeisiin verrattuna järjestelmän kustannukset ovat pysyneet hyvin kurissa.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan laskelman mukaan myel-järjestelmän eläke- ja vakuutusmaksukannan hoito maksaisi yel-järjestelmän yksikköhinnoilla laskettuna vuosittain 5 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Pari vuotta sitten ero olisi ollut jopa 15 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna myel-hoitokulut harppasivat Melan tietojärjestelmäuudistusten vuoksi.

Marttilan mukaan viljelijöiden eläkejärjestelmän tärkeä puoli on sekin, että maatilojen jatkajille avautuu mahdollisuuksia, kun luopujilla on varaa jäädä eläkkeelle.

"Etelä-Euroopassa tilanne on karmiva, siellä ei ole kunnon sosiaaliturvaa maataloudessa. Vaikka tila olisi pieni ja viljelijällä ikää paljon, on vain jatkettava. Jotta maatilojen rakennekehitys etenisi ja nuorille avautuisi mahdollisuuksia, toimiva sosiaaliturva on a ja o."

Lue myös:

HS: Viljelijät maksavat vähemmän eläkemaksuja kuin muut yrittäjät

Entinen viljelijä pettyi: 49 vuoden työura, eläke silti pienempi kuin takuueläke (MT.fi 25.10.2016)

Jukka Pasonen
Lue lisää

HS: Viljelijät maksavat vähemmän eläkemaksuja kuin muut yrittäjät

Valtiovalta sortaa työeläkkeellä olevia

Melalta kädenojennus viljelijöille: Viivästyskorkojen alennusta jatkettiin ensi vuoden loppuun

Mela tarjoaa helpotusta maatilojen maksuvaikeuksiin - Vakuutusmaksujen viivästyskoron alentamista jatketaan