LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Maatalous

Menestyvä maatila tarvitsee tekemisen iloa ja hyvinvoivan johtajan – "Mieluummin hyvä tiimi kuin lottovoitto"

Vaikka maatilojen menestyksen reseptit vaihtelevat, hyvinvointiin panostaminen yhdistää kaikkia.
Jonna Takkunen
Sari, Matti, Arvo, Miia ja Mikko Salmu nauttivat työnteosta ja toistensa seurasta maa­tiloillaan. Roisi huumori on tärkeä osa työhyvinvointia.

Eri lypsykarjatiloilla menestyksen resepti näyttää hyvin erilaiselta: siinä missä toisen vahvuus on yksityiskohdissa, toinen menestyy positiivisella yhteistyöllä.

Yhteistä menestysresepteille on kuitenkin omaan hyvinvointiin panostaminen.

”Meille tärkeää on positiivinen kuva maatilasta sekä hyvä yhteistyö naapureiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa”, kertoo kalajokinen Jukka Mäkelä ProAgria Oulun maitotilojen johtamista edistävän Maitoliideri-hankkeen loppuseminaarissa Kalajoella.

Kaksipäiväiseen seminaariin osallistui 160 maidontuottajaa sekä hanketyöntekijöitä ympäri Suomen.

Jukan ja tämän puolison Pauliinan mielestä yleinen ilmapiiri alalla on usein negatiivinen. He peräänkuuluttavat uskoa omaan tekemiseen ja uskallusta myös näyttää oma into.

Aivan ensimmäinen asia menestyksen ja tekemisen ilon tiellä on Mäkelöiden mukaan oma psyykkinen ja henkinen hyvinvointi, visio ja henkilökohtainen päämäärä.

Vasta tämän jälkeen voidaan pohtia yhteistä visiota tilan kolmen osakkaan kesken.

Mäkelät keskittyvät asioihin, joihin voivat itse vaikuttaa. Yhteistyökumppaneille tarjottu ruokailu, positiivinen palaute, hyvin hoidetut pellot, siistit nurkat sekä ajallaan maksetut laskut ovat heille luontevia ja tehokkaita tapoja vaikuttaa työn mielekkyyteen.

Samoilla linjoilla on vaimonsa Mervin kanssa 125 lypsylehmän tilaa pyörittävä Jukka Vinkki Haapavedeltä.

”Johtaminen alkaa aina itsestä. Oma hyvinvointi on sitten mahdollista siirtää tilan hyvinvoinniksi”, Vinkki kiteyttää.

”Oma visiomme on olla suomalaisen maatalouden suunnannäyttäjä. Haluamme toimia joustavasti kyläyhteisössä eikä olla niitä hankalia tyyppejä. Kun itse joustat, sinun kanssasi joustetaan.”

Vinkki on erityisen kiitollinen hankkeen kautta löytyneistä kollegoista.

”Et ole haasteiden kanssa koskaan yksin. Jo ongelman puheeksi ottaminen kollegan kanssa helpottaa ja usein yhdessä hiomalla se saattaa alkaa jopa avautua.”

Tunteista puhuminen ja niiden näyttäminen on yksi merijärvisen Salmun perheen kantava voima.

”Jos minun pitäisi valita tämän tiimin ja lottovoiton välillä, valitsisin ehdottomasti tämän”, Mikko Salmu paljastaa satapäisen seminaariyleisön edessä.

Mikko työskentelee osana tavanomaisesta poikkeavaa kuviota: kolmea eri navettaa pyörittää tiiviissä yhteistyössä Salmun perheen äiti Sari ja isä Arvo, veljekset Mikko ja Matti Salmu sekä sisko Miia ja yksi ulkopuolinen työntekijä. 60 vasikan, 95 lypsylehmän sekä nuorkarjan lisäksi tiivissä yhteistyökuviossa on naapurin Pauli, jonka navetassa märehtii 100 sonnia.

Peltoa tiloilla on yhteensä 335 hehtaaria. Kaikki peltotyöt tehdään yhdessä.

Sesonkiaikana koko porukan yhteiset aamupalaverit ja ruokapalaverit Sari Salmun ruokapöydän ääressä helpottavat työnjakoa ja suunnittelua.

”Ei ole normaalia, että kaikki olisi aina hyvin. Kyllä huonokin päivä saa näkyä ja kuulua”, Matti Salmu kertoo ja mainitsee juuri kurottajan oveen lentäneen kännykän.

”Toki pyrimme positiivisuuteen ja puhumme asiat selviksi. Huumori, avoimuus ja joustavuus ovat meillä vahvuuksia.”

Mikko Salmu tukeutuu hermojen mentyä tsemppivideoihin ja on liimannut navetan seinään positiivisia aforismeja.

Maitoliideri-hankkeessa kartoitetut henkilökohtaiset Insights-värianalyysit ovat auttaneet Salmuja erilaisuuden hyväksymisessä ja ymmärtämisessä.

Tilan monimuotoisuus antaa jokaiselle mahdollisuuden käyttää omia vahvuuksiaan. Enimmäkseen punaisessa ja keltaisessa porukassa työt tapahtuvat rivakasti ja orientoituneesti.

”Olemme nyt päättäneet, että ensi vuonna emme tee yöllä rehua! Eikä muitakaan töitä. Ylipitkät työpäivät eivät ole tehokkaita ja väsyneenä negatiivisuus lisääntyy. Täytyy huomioida myös palautuminen”, kertoo Arvo Salmu.

”Rajojen vetäminen on kyllä vaikeaa, mutta opettelemme sitä. Nykyään minun lempisanani on ei”, Matti Salmu nauraa.

Menestyksen avaimiksi nostettiin myös konkreettisia arjen tehostajia, kuten kalenterointia.

Puhelimien kautta jaetut kalenterit ovat vaikuttaneet merkittävästi Juho Hyryn arkeen 140 lehmän maitotilalla Iissä. Hyry siirtää pienetkin asiat kalenteriin ja muistutuksiin työmuistia kuormittamasta.

Toistuvat työt muistuttavat itse itsestään viikoittain ja kuukausittain suoraan työntekijöille jaetun kalenterin kautta.

Oma ja perheen yhteinen, tilan ulkopuolella vietetty aika on Hyrylle tärkeää, ja jaettu kalenteri helpottaa irtiottoa.

Marjoniemen tilalla Haapajärvellä on jalkautettu talouslaskelmat tuotantoon: koelypsyihin perustuvat lehmäkohtaiset tuotoslaskelmat vähennettynä tuotantokustannuksilla kertovat selvää kieltään jokaisen lehmän euromääräisestä tuotosta.

Euroa per päivä -Excel-taulukko auttaa esimerkiksi ”Atrian palvelukseen” lähteviä eläimiä valikoitaessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viisi syytä, miksi maanviljelijällä on haasteista huolimatta vastustamaton ammatti

Välitä viljelijästä -hanke on tuottanut tulosta – tehdyt toimet ovat parantaneet maatalousyrittäjien jaksamista

Lehti: Keskilännen tulvat koettelevat viljelijöiden mielenterveyttä Amerikassa ja saavat Mike Rosmannin puhelimen pirisemään – "Olen epätoivoinen"