Maatalous

Asiantuntijan mukaan suomalaisessa maataloudessa ajatellaan asioita liian lyhyellä tähtäimellä: "Pitäisi miettiä, mikä on tulevaisuudessa se hyöty, eikä vain tänä päivänä"

Asiantuntijan mielestä ääriolosuhteet kuivuudesta rankkasateisiin näkyvät ensimmäisenä juuri viljelyssä.
Kari Salonen
Paneeliin osallistuivat Baltic Sea Action Groupin projektijohtaja Eija Hagelberg (oik.), ProAgrian johtava asiantuntija Maarit Kari sekä MTK Keski-Suomen puheenjohtaja Tero Lahti. Juontajana toimi Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

Torstaina KoneAgriassa järjestetyssä paneelissa keskusteltiin siitä, miten ilmastonmuutos muuttaa Suomen maaseutua ja maataloutta.

MT:n päätoimittajan Jouni Kemppaisen vetämään paneeliin osallistuivat MTK Keski-Suomen puheenjohtaja Tero Lahti, ProAgrian johtava asiantuntija Maarit Kari sekä Baltic Sea Action Groupin projektijohtaja Eija Hagelberg.

Hagelberg totesi olevansa huolissaan siitä, että jatkossa ruoka ei riitä maapallolla. Kari puolestaan huomautti, että ruoka ei ensimmäisenä lopu meillä Suomessa, vaan siellä missä väestönkasvu on kaikkein voimakkainta.

Lahti korosti omassa puheenvuorossaan, että meillä Suomessa heitetään pois noin kolmannes ruuasta, joten ruokapulassa on enemmänkin kyse kohtaanto-ongelmasta.

Karin mukaan kaikessa tekemisessä pitäisi ajatella pidemmällä perspektiivillä, eikä vain yhtä vuotta kerrallaan. Nykyisin maataloudessa ajatellaan hänen mielestään liikaa sitä, mitä tänä vuonna tapahtuu.

"Pitäisi miettiä, mikä on tulevaisuudessa se hyöty, eikä vain tänä päivänä", hän sanoi.

Hagelbergin mukaan ilmastonmuutos on jo nyt totta Suomessa. Hän huomautti, että ääriolosuhteet kuivuudesta rankkasateisiin näkyvät ensimmäisenä juuri viljelyssä. Hän nosti esiin myös viljelijöiden korkean keski-iän.

"Nuoria tarvitaan alalle lisää, koska heidän on helpompi tehdä isompia investointeja ja katsoa pidemmälle", Hagelberg totesi.

Paneelikeskustelussa käsiteltiin myös muun muassa maatalouden päästöjä.

Tuoreen Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaisen naudanlihan ilmastopäästöt ovat aiempaa tietoa huomattavasti pienemmät.

Kari huomautti, että olennaista on se, millä asioita mitataan.

"Jos lihaa syödään, parempi syödä silloin kotimaista", hän sanoi.

Lahti korosti, että suomalainen liha on suorastaan ilmastoteko. Hän oli samaa mieltä siitä, että nykyisin maatalouden päästöihin liittyvät mittarit ovat vääriä, sillä niiden takia suomalaista ja ulkomaista tuotantoa syyllistetään samoista asioista.

Puheenjohtaja Lahti lisäsi, että maataloustutkimusta tarvitaan Suomeen lisää.

Hagelberg huomautti, että lihaa voidaan tuottaa kestämättömästi aivan missä tahansa.

Itämeren rehevöityminen on laitettu julkisessa keskustelussa pitkälti maatalouden syyksi.

Projektijohtaja Hagelbergin mukaan se on kuitenkin maatalouden syytä vain osittain.

"Siinä on alue- ja menetelmäkohtaisia eroja paljon", hän muistutti.

Hagelnberg huomautti, että tutkimuksia kannattaa yrittää ymmärtää syvällisemmin, ja niitä kannattaa myös laittaa osaksi suurempaa kokonaisuutta. Hän korosti, että jokainen tutkimus on vain yksi tutkimus, eikä se muuta tai mullista todellisuutta.

"En ole minkään yhden totuuden puolestapuhuja", hän lisäsi.

Keskustelun lopussa sivuttiin myös maaseudulla asumisen tulevaisuutta sekä metropolikehitystä. Hagelberg huomautti, että globaalissa mittakaavassa metropolikehitykselle ei ole vaihtoehtoja, sillä ihmiset pitää saada asumaan johonkin. Sen sijaan maaseudulla voi hänen mukaansa asua Suomessa myös jatkossa.

"Maaseudun asuttuna pitäminen on ehdottomasti suositeltavampaa kuin maaseudun jättäminen autioitumaan ja kaupunkeihin rakentaminen", hän totesi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jämähtäminen ja rutinoituminen eivät sovi Outi ja Tero Lahden tyyliin: "Uuden kokeilu lisää intoa. Jos katselee maailmaa vain oman sontaluukun lävitse, tartuntapinta elämään on hyvin pieni"

KoneAgriaan tullaan tutustumaan uusiin maatalouskoneisiin ja muihin viljelijöihin

Suora lähetys Koneagriasta kello 13-14: Miten ilmastonmuutos muuttaa Suomen maaseutua ja maataloutta?