LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Maatalous

Yliö: Metaanipäästöjen rajoittaminen on yhä tärkeämpää – voitaisiinko sitä kerätä karjasuojista?

Metaanin elinikä ilmassa on vain 12 vuotta, ja metaanin pitoisuus seuraa pienellä viiveellä päästöjen kehitystä.
Pentti Vänskä
Metaanipäästöjen rajoittaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet lähestyvät kriittistä tasoa. Siksi päästöjen vähennystoimenpiteitä tulee tarkastella aiempaa tarkemmin niiden vaikuttavuusnäkökulmasta. Pitkällä aikavälillä hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen on ratkaisevaa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Samalla on kuitenkin varauduttava siihen, että metaanin päästönvähennystoimien merkitys kasvaa.

Hiilidioksidin poistuminen ilmakehästä on hidasta, ja sen päästöt kertyvät suureksi osaksi ilmakehään. Metaanin elinikä ilmassa on vain 12 vuotta, ja metaanin pitoisuus seuraa pienellä viiveellä päästöjen kehitystä.

Hiilidioksidipitoisuus ilmassa on varastosuure, metaanipitoisuus puolestaan virtasuure. Näiden pitoisuuksien erilaisen luonteen vuoksi on vaikea löytää yhtä kerroinarvoa, joka mahdollistaisi metaanipäästön ja hiilidioksidipäästön lämmittävän vaikutuksen vertailukelpoisuuden kaikilla tarkasteluajoilla.

Sadan vuoden aikajänne on vakiintunut käytäntö eri kasvihuonekaasupäästöjen lämmitysvaikutusten tarkasteluun. Nykyisin käytetty lämmitysvaikutuskerroin metaanipäästölle on noin 30 suhteessa hiilidioksidipäästöön, mutta jo 85, kun tarkastelujakso on 20 vuotta.

Nykyinen kerroinmenettely on käyttäjälle yksinkertainen mutta toisaalta jonkin verran epäselvä, koska tarkastelujakson pituus vaikuttaa voimakkaasti kertoimeen. Eräissä uusissa menetelmissä kertoimen aikariippuvuus voidaan välttää, mutta menetelmät ovat vaikeampia käyttää.

Koska metaanin elinaika ilmakehässä on lyhyt, sen päästöjen pieneneminen näkyisi melko pian ihmisen aiheuttaman metaanipitoisuuden laskuna ja lämpötilan nousunopeuden hidastumisena. Mutta kun ilmakehän metaanipitoisuus kasvaa melko voimakkaasti joko ihmisen taloudellisen toiminnan seurauksena tai muusta syystä, näin ei käykään.

Viimeaikaisen tutkimustiedon perusteella kasvava metaanipäästökehitys korostaa metaanipäästöjen rajoittamista. Kasvun pysäyttämisellä saataisiin suuri ilmastohyöty lyhyellä aikavälillä. Sillä helpotettaisiin Pariisin 1,5 asteen tavoitteen saavuttamista. Lisäksi saataisiin lisää aikaa hiilidioksidin rajoittamisen vaatimille rakenteellisille muutoksille ja tarpeellisille suurille investoinneille.

Hitaammalla lämpötilan nousulla ja alemmalla huippulämpötilalla olisi myös monia hyödyllisiä kerrannaisvaikutuksia. Ne muun muassa pienentäisivät hiilidioksidin ja metaanien vapautumisen riskejä, jotka johtuvat ilmakehästä mereen tapahtuvan hiilen siirtymisen hidastumisesta ja eloperäisen aineen hajoamisen nopeutumisesta. Myös uhka maapallon heijastuskertoimen pienenemisestä alenisi, kun lumi- ja jääpeite vähenisivät hitaammin.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) valmistelee parhaillaan kuudetta arviointiraporttiaan, jonka ilmastotiedeosan tulisi valmistua huhtikuussa 2021. Nähtäväksi jää, kuinka suuria muutoksia päästöjen painotuksille tullaan raportissa esittämään uusien tieteellisten artikkelien pohjalta.

Metaanin lisäksi asia koskee myös muita lyhytikäisiä päästöjä kuten mustaa hiiltä. Lopullisen päätöksen siitä, mitä painotusta käytetään päästöjen raportoinnissa ja päästövelvoitteissa, tekee kuitenkin vasta ilmastosopimuksen osapuolten kokous.

Merkittävimpiä metaanin päästölähteitä maailmalla ovat karjatalous, riisinviljely, maakaasun ja muiden fossiilisten polttoaineiden tuotanto sekä jätehuolto ja maankäyttö. Metaanipäästöjen kasvava merkitys ilmastopolitiikassa on syytä ennakoida kaikkien näiden toimialojen tulevaisuuskuvassa.

Suomen metaanipäästöistä vuonna 2017 nautojen ruuansulatus aiheutti 35 prosenttia. Kaatopaikkojen osuus oli 28, suometsämaiden ojituksen 15, lannanlevityksen 8 ja muiden lähteiden 10 prosenttia.

Märehtijöiden metaanipäästöjen rajoittaminen on vielä suuri maailmanlaajuinen haaste. Keinoina ovat olleet esillä metaanin talteenotto eläinsuojista ja toisenlaisen mikrobikannan muodostamien nautojen ruoansulatusjärjestelmään. Suomalaisiakin tutkijoita on mukana tässä työssä.

Kun maakaasulle etsitään uusia käyttökohteita korvaamaan öljyä, bensiiniä ja dieseliä, on syytä tehdä perusteellisia elinkaaritarkasteluja, jotka ottavat huomioon polton ja jalostuksen päästöjen lisäksi myös muut päästöt, kuten metaanin vuodot maakaasun tuotannossa ja siirrossa sekä jakelussa ja käytössä.

Yleisesti on myös järkevää minimoida metaanivuotojen mahdollisuus jo kehitettäessä uusia ratkaisuja, kuten esimerkiksi biokaasureaktoreita ja biokaasun käyttöä.

Jyri Seppälä

professori

Suomen ympäristökeskus

Suomen ilmastopaneelin jäsen

Ilkka Savolainen

tutkimusprofessori emeritus

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset täältä

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hiilijalanjäljestä tulee maidon hinnoitteluperuste: Arla Suomen 500 maitotilan ilmastovaikutukset kartoitetaan ensi vuonna

Saako viljelijä ikinä arvostusta?

Murskatusta rapsista ilmastopäästöjen kutistaja? Tutkimuksessa se laimensi lehmien metaaniröyhtäyksiä viidenneksen