LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Maatalous

Selvitys: Maitotiloilla eniten kirittävää työtunneissa ja konekuluissa

Suomessa on EU-vertailun mukaan korkeimmat maidon tuotanto­kustannukset, mutta tuet pitävät kannattavuuden keskinkertaisena.
Saara Lavi
Luonnonolot lisäävät työtunteja ja rehukorjuun kuluja, mikä nostaa maidontuotannon kustannuksia Suomessa. EU-keskiarvoon on silti mahdollista yltää.

Suomalaiset isot maitotilat pärjäävät tuotoksessa eurooppalaisille tuottajille, mutta kustannukset ovat luonnonolojen takia muita korkeammat.

Isojen maitotilojen tuloksia esiteltiin torstaina Jyväskylässä maidontuotannon kilpailukykyä ja mahdollisuuksia Euroopan markkinoilla ruotineessa seminaarissa.

Maitoyrittäjien järjestämä tilaisuus kokosi viitisenkymmentä viljelijää Messukeskuksen auditorioon. Maitoyrittäjät ovat olleet kaksi vuotta mukana Euroopan maidontuottajien järjestössä. Järjestö kokoaa kaikista jäsenmaista maidontuotannon tietoja. Suomesta mukana on 14 perinteistä maito­tilaa ja kolme luomutilaa.

Tilat ovat suuria, keskimäärin suomalaisilla tiloilla on 185 lehmää ja Euroopassa vielä enemmän, keskimäärin 240 lypsylehmää.

Suomi erottuu muista EU-maista korkeiden tuotantokustannusten ja myös isojen tukien takia. Tämä tuli esiin, kun tutkija Steffi Wille-Sonk Euroopan maidontuottajista kävi tuloksia läpi KoneAgria-messuilla viime viikolla.

Maidon tuotantokustannus oli 56,8 senttiä litralta, kun eurooppalainen virkaveli tuli toimeen 42,5 sentillä.

Suurin ero tulee työvoimasta ja koneista. Rakennuksissa kustannuserot ovat sittenkin aika pieniä eläintä kohti laskettuna.

Suomalainen maitotila saa tukia litraa kohti laskettuna kaksinkertaisesti ruotsalaiseen virkaveljeen verrattuna ja suhteessa muihin vielä enemmän.

Kannattavuudessa ei ole isoja eroja, suomalaiset isot maitotilat ovat EU:n keskikastia.

Eniten miettimistä on töiden järjestämisessä ja konekustannuksissa, Wille-Sonk arvioi. Hän kieltäytyi antamasta neuvoja ja korosti, että tarkoitus on vain nostaa asioita keskusteluun, jotta niihin osataan miettiä ratkaisuja.

Isoja linjauksia on tavallaan kaksi. Joko kasvatetaan tuotantoa nykyisillä resursseilla tai pidetään tuotanto ennallaan, mutta vähennetään resursseja, Wille-Sonk muistutti.

Luonnonoloista johtuvat erot näkyvät tuloksissa. Urakointitaksat ja omien koneiden käyttökulut ovat keskitasoa hehtaaria kohti, mutta alempien nurmisatojen takia korjattavaa alaa on suhteessa enemmän. Se nostaa kustannusta huomattavasti tuotettua maitolitraa kohti.

Yllättävän isoja eroja on myös työnkäytössä. Eurooppalainen ja myös ruotsalainen maitotila saa tunnin työllä tuotettua tuntuvasti enemmän maitoa. Työaikaa tuntui kuluvan paljon kaikenlaisissa töissä lypsystä ja rehustuksesta johtamiseen.

Wille-Sonkin mielestä on aiheellista kysyä, onko työvoimaa mahdollista käyttää nykyistä tehokkaammin.

Maidon tuotantokustannusta on mahdollista alentaa, toteaa Vesa Lapatto Savitaipaleelta. Lapatoilla on 300 lehmän karja. Tilalla on investoitu vuosittain siitä saakka, kun Vesa ja Niina Lapatto ottivat tilan 2002.

Uusin 180 lehmän navetta valmistui viime vuonna.

Lapatot ovat pyrkineet rakentamaan navetat edullisesti. Viimeisin maksoi 4 700 euroa eläinpaikkaa kohti. ”Uskalsimme tehdä verhoseinän lattiasta kattoon.”

Lapattojen tulot maitolitraa kohti ovat hieman alempia kuin muilla suomalaistiloilla pitkälti tukien takia. Tilalla on vähän peltoa eläinmäärään verrattuna eikä se ole mukana ympäristökorvauksessa.

Vastapainoksi tuotantokustannukset litraa kohti ovat reilusti alempia kuin muilla suomalaistiloilla.

Suurin osa siitä tulee työn ja konekulujen säästöistä, mutta myös edulliset rakentamiskulut auttavat.

Eurooppalaiseen kustannustasoon on silti kirimistä, takamatkaa on muutama sentti.

"Parantamista on muun muassa pellon käytössä ja eläintiheydessä, kun uuden navetan täyttäminen on vielä kesken. Peltoa on jatkossa enemmän, sillä olemme vuokraamassa peltoa."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomen maidontuotanto voitaisiin saavuttaa vain 1 000 maitotilalla – "Tilaluvun väheneminen on osa luonnollista kehitystä"

Kuluttajien etääntyminen on haaste, mutta sen voi ylittää, sanoo nuori maidontuottaja: "Kun näytetään viljelijän kasvot, kritiikki hälvenee aika kovaa"

Mitkä ihmeen imettäjälehmät? Karjan supernannyt antavat maitoa ja opettavat lehmän tavat