Maatalous

Luke: Turvepeltojen poistaminen voitaisiin aloittaa Etelä-Suomesta

Turvepeltojen siirto pois viljelykäytöstä voisi puolittaa niiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
Johannes Tervo
Turvemaiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiinkin vähentää siirtämällä vajaatuottoisia turvepeltoja pois viljelykäytöstä.

Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 32 000 hehtaaria vajaatuottoisia, laajaperäisessä viljelyssä olevia peltoja, selviää Luonnonvarakeskus Luken Sompa-hankkeessa tehdystä selvityksestä.

Turvemaiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiinkin Luken tutkijan Hanna Kekkosen mukaan vähentää merkittävästi siirtämällä vajaatuottoisia turvepeltoja pois viljelykäytöstä. Jotta kasvihuonepäästöjä aiheuttavaa turpeen hajoamista saadaan näillä pelloilla vähennettyä, ne täytyisi vettää eli nostaa niiden pohjaveden pintaa.

Viljelykäytöstä voitaisiin poistaa ensimmäiseksi ne 10 500 peltohehtaaria, jotka ovat laajaperäisessä viljelyssä ja jotka on luokiteltu paksuturpeisiksi. Paksuturpeiseksi luokitellaan maat, joissa turvekerros on vähintään 60-senttinen.

Näiden lisäksi ohutturpeisia, nykyisin laajaperäisessä viljelykäytössä olevia turvepeltoja voitaisiin metsittää 9 000 hehtaarin verran.

Tämän jälkeen turvepeltojen siirtoa pois viljelykäytöstä voitaisiin jatkaa muilla vajaakäyttöisistä pelloista, joita on Luken laskelmien mukaan 53 000 hehtaaria. Siirtymä tapahtuisi sitä mukaa, kun niillä harjoitettu tuotanto korvautuisi kivennäismaiden viljelyllä.

Näillä keinoilla Suomi voisi jopa puolittaa turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöt, Sompa-hankkeessa tehdyt laskelmat osoittavat.

”Näillä laajaperäisillä, vajaatuottoisilla alueilla olisi suurin potentiaali päästövähennyksille”, Kekkonen painottaa ja muistuttaa, että toimet koskisivat pääasiassa ruuantuotannon ulkopuolista alaa.

”Jos lisäksi myös kaikki tuotantoon jäävät turvepellot saataisiin ympärivuotisesti kasvipeitteisiksi, Suomi voisi puolittaa turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöt.”

Laskelma on tehty kartoittamalla viljelyssä olevat turvemaat niiden sijainnin, viljelyintensiteetin ja jäljellä olevan turvekerroksen paksuuden perusteella.

Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa tullaan tunnistamaan alueet, joilla vesivarat riittävät pohjaveden nostoon.

”Jos potentiaalisimmilla kohteilla saataisiin merkittäviä päästövähennyksiä, voisi viljely esimerkiksi ruuantuotannolle olennaisilla ohutturpeisilla pelloilla jatkua miltei ennallaan. Niillä kuitenkin kannattaisi vaalia kasvipeitteisyyttä tai nostaa pohjaveden pintaa talvikaudeksi”, Kekkonen toteaa.

Yhteensä Suomessa on viljeltyjä turvemaita vajaat 242 000 hehtaaria, mikä vastaa kymmentä prosenttia Suomen viljelyalasta. Noin 63 prosenttia siitä sijaitsee viiden pohjoisimman ely-keskuksen alueella.

Lue lisää

Mistä tunnet turvemaan? Tieto peltojen maalajista perustuu yleensä aistinvaraiseen analyysiin – tarkka määrittely vaatii laboratorioanalyysin

Multamaa voi olla turvepellon veroinen päästölähde – tutkimusta tarvitaan multamaidenkin päästöistä lisää

Suo-ojilla tehoa hiilensidontaan

Viljelijät kaipaavat tietoa turvemaiden päästöjen vähentämisestä – ratkaisu ovat maatalousneuvojat