LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Maatalous

Mitkä ihmeen imettäjälehmät? Karjan supernannyt antavat maitoa ja opettavat lehmän tavat

Kiinnostus vasikoiden vierihoitoa kohtaan on kasvussa. Muumaassa imettäjälehmät ovat olleet käytössä 20 vuotta.
Saara Lavi
Imettäjälehmät hoivaavat ja opettavat vasikoita märehtijän tavoille. Karkearehukin alkaa maistua, kun aikuiset näyttävät mallia. Jotkut lehmistä ovat erityisen hyviä imettäjiä – oikeita supernannyja. "On hirveän kiva nähdä, että eläimet viihtyvät ja voivat hyvin. Siinä motivaatio kasvaa", maitotilayrittäjä Heli Ahonen sanoo

Mustavalkoinen Jetset ei äkkiseltään vaikuta lehmältä, jonka tavoitteellinen lypsykarjatilallinen haluaisi pitää karjassaan.

Viisi kertaa poikineen holsteinin utareterveys on heikentynyt, eikä maitoakaan tule enää entiseen malliin.

Juvan Muumaassa sillä on kuitenkin arvokas tehtävä: Jetset on imettäjälehmä. Vasikat juoksentelevat sen ympärillä jalkojaan viskoen.

Maitotilayrittäjä Heli Ahonen uskoo imettäjälehmien käytön vaikuttavan positiivisesti vasikoiden hyvinvointiin ja terveyteen.

Lehmänmaito on vasikalle luonnollista ravintoa: sopivan lämmintä ja ravitsevaa. Monissa juomarehuissa on vasikan tarpeisiin nähden liian alhainen rasvapitoisuus, Ahonen sanoo.

Runsas ravinto näkyy päiväkasvuissa. Viereisessä karsinassa seisovan sonnivasikan selän päältä voisi järjestää vaikka teetarjoilun.

"Vasikka juo mielellään usein ja vähän."

Imettäjälehmien käyttö on Suomessa harvinaista, joskin yleistymään päin.

Olisiko imettäjälehmien maitoa mahdollista brändätä omaksi erikoistuotteekseen? "Jos olisi jatkojalostusta, ilman muuta", Ahonen virkkoo.

Saara Lavi
Vanhan Jetset-lehmän hoivissa vasikat saavat niin paljon maitoa, kuin haluavat. Samalla heikompilaatuinen, mutta vasikoille käyttökelpoinen maito ei mene hukkaan ja lääkinnän tarve on pienempi.

Esimerkkejä vasikoiden hoidon toisin järjestäneistä tiloista maailmalta löytyy. Hyvinvointikeskustelu on kirittänyt kiinnostusta.

Skotlannissa sijaitsevalla the Ethical dairy -tilalla vasikat ovat omien emiensä kanssa lähes puolivuotiaiksi. Onnistunut vierihoito on usean vuoden harjoittelun ja epäonnistuneiden kokeilujen tulos. Tilalla tuotettava juusto on toistaiseksi loppuunmyyty.

Muumaassa imettäjälehmät eivät ole aina samoja, vaan vaihtuvat tarpeen mukaan. Esimerkiksi utaretulehdusta sairastava lehmä voi päätyä imettäjäksi.

Vasikat lypsävät lehmää tiheästi, mikä voi jopa parantaa tulehduksen ja vähentää antibioottien käyttötarvetta. Vasikan imu on hellävaraisempi kuin lypsy, Ahonen kertoo.

Lisäksi poikineet lehmät imettävät vasikoita viiden päivän ajan.

Oljilla makoilee mahdollinen tuleva satatonnari, Upea. Korkeatuottoisella lehmällä voi olla huollettavanaan viisikin vasikkaa. Upea siirtyi väliaikaiseksi imettäjäksi jalkakipujen vuoksi. Poikimakarsinoissa on pehmeä kestokuivike, joten ne ovat samalla sopivia paikkoja toipua.

Saara Lavi
Ternimaito on vasikoiden superfoodia. Odin-hieho imettää vastustelematta muitakin kuin omaa vasikkaansa. Kun yksi vasikka aloittaa imemisen, muut liittyvät pian seuraan.

Rakennusvaiheessa eläinlääkäri tosin suositteli yksilöllistä poikimakarsinaa, jonka voisi desinfioida. "Olimme uppiniskaisia ja laitettiin karsinat, joissa oli ryhmä sekä kestokuivike."

Kahdesti päivässä lehmät kiinnitetään ruokintapöydän parteen ja utare pyyhitään.

"Katsomme, että utareet ovat suhteellisen tyhjiä ja vasikat tyytyväisiä."

Lehmien tiedetään muodostavan keskenään tiiviitä kiintymyssuhteita. Samanikäisten vasikoiden suhde voi kestää niiden eliniän ajan.

Vaikka imettäjät pääsisivät hoitamaan uusia vasikoita, ne saattavat huudella naapurikarsinaan "omien" holhokkiensa perään.

Yksi vasikoista nostaa päänsä nuollakseen Jetsetin poskea. Hetken kuluttua osat vaihtuvat.

Vaikka näky on liikuttava, ratkaisua ohjaa ennen kaikkea käytännöllisyys. "Tarkoitus ei ole tehdä rahaa tai luoda imagoa."

Miksei imettäjälehmien käyttö sitten ole yleisempää? Suurin yksittäinen syy on tilanpuute, Ahonen arvelee.

Poikima-alueen rakentaminen vaatii resursseja. Muitakin haasteita imettäjiin liittyy. Ne tulevat muita lehmiä heikommin kiimaan.

Taustalla on todennäköisesti oksitosiini-hormoni, jonka tuotanto imettäessä voimistuu. Joiltakin lehmiltä näkyvät kiimat häviävät kokonaan.

Vasikat hörppäävät myös melkoisen määrän maitoa. Ahosen karkea arvio kulutuksesta per vasikka on 10 litraa päivässä. "Aikamoinen menetys tavallaan, mutta maito ei aina ole priimaa. Samalla työtä säästyy ja vasikat ovat terveempiä."

Toisinaan kuulee sanottavan, ettei nykyisillä lypsylehmillä enää ole emo-ominaisuuksia, sillä niitä ei ole jalostettu.

Sellaisia väitteitä Ahonen ei allekirjoita lainkaan. "Tosiasia on se, että vaistotoiminnot säilyvät."

Elävät todisteet märehtivät karsinoissa Ahosen vieressä, hoidettavien vasikoidensa seurassa.

"Imettäjäksi soveltumattomat ovat vähemmistössä."

Saara Lavi
Vanhempina vasikoilla ja imettäjillä on myös ulkoilumahdollisuus.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomen maidontuotanto voitaisiin saavuttaa vain 1 000 maitotilalla – "Tilaluvun väheneminen on osa luonnollista kehitystä"

Kuluttajien etääntyminen on haaste, mutta sen voi ylittää, sanoo nuori maidontuottaja: "Kun näytetään viljelijän kasvot, kritiikki hälvenee aika kovaa"

SEY: Näin tuotantoeläinten oloja pitäisi parantaa – ”Suomi ei ole hyvinvoinnin kärkimaa"