LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Maatalous

Hyötykasvi voi kellistää rikkakasvit itse - rikkakasvi hämätään tuhoamaan itse itsensä

Geenieditointia muistuttavaa jalostusmenetelmää sovitetaan ihmisillä syöpien ja pellolla rikkakasvien torjumiseen.
Kari Salonen
Geenieditointia muistuttava ProTac-menetelmä voi mullistaa kasvinsuojelua. Rikkojen torjuntaan ei ehkä tarvita niin paljon kemikaaleja, kuin nyt, jos kasvi pitää rikat itse kurissa.

Kasvinsuojelu saattaa muutaman vuosikymmenen päästä olla tyystin toisenlaista kuin nyt. Bayerin lehdistötilaisuudessa lokakuun alussa kerrottiin uudesta yhteisyrityksestä OerthBiosta, jonka Bayer perusti yhdessä amerikkalaisen Arvinaksen kanssa.

Bayer investoi yhteisyritykseen 55 miljoonaa euroa, toteaa tuotekehitysjohtaja Bob Reiter Bayer Crop Sciencestä.

Arvinas on kehittänyt ProTaciksi ristittyä menetelmää, joka perustuu kohdennettuun valkuaisen hajottamiseen.

Idea on lisätä ensin rikkakasvin perimässä oleva ja valkuaisen hajottamista säätelevä dna-koodi hyötykasvin dna-ketjuun ja sen jälkeen kehittää menetelmä, jolla hyötykasvin dna:ta saadaan siirtymään rikkakasvin soluun.

Dna-ketjuun lisätty pala ei vaikuta hyötykasviin eikä ihmiseen, mutta rikkakasvi tulkitsee koodin niin, että kyseinen solu on jätettä ja se pitää poistaa. Rikkakasvi kuihtuu.

Menetelmä on kaikkineen uusi. Suurimmat odotukset kohdistuvat lääketieteeseen ja syöpien kuten eturauhassyövän täsmälääkkeisiin. Ensimmäiset valmisteet ovat jo kliinisissä kokeissa.

Reiterin mukaan myös kasvinsuojelussa odotukset ovat korkealla, mutta vie vähintään 10–12 vuotta, ennen kuin ensimmäistä täsmätorjunta-ainetta voidaan odottaa markkinoille.

Todennäköisesti aikaa kuluu sitäkin kauemmin.

Rikkakasvien lisäksi menetelmä saattaa soveltua tuholaisten ja jopa tautien torjuntaan. Vasta muutaman vuoden päästä tiedetään, onko menetelmä käyttökelpoinen.

ProTac on hieman samantyyppinen menetelmä kuin EU:ssa kieltolistalle päätynyt ja geenimuunteluksi tulkittu geenieditointi, Grispr.

ProTaciin EU ei ole ottanut vielä kantaa.

Mikäli ProTac osoittautuu toimivaksi menetelmäksi, se saattaa vähentää merkittävästi kemiallisten torjunta-aineiden tarvetta, Reiter arvioi.

Lue myös: Glyfosaatille ei ole löydetty korvaajaa – jos kielletään, tilalle ehkä kolmen tehoaineen seos

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Rukiin viljelyvarmuutta parannetaan kasvinjalostuksella – vaihtoehtona on lyhentää kortta kääpiögeenillä

Pelastaako hampurilainen kasvinjalostuksen?

Tunnetko kasvinjalostajanoikeuden? – Se ei ole patentti, mutta takaa jalostajalle rojaltit ja yksinoikeuden