LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Maatalous

Poronomistaja on yhä useammin nainen

Ennen vanhaan nainen kelpasi enintään ruuanlaittajaksi porohommiin. Nyt naisten osuus poronomistajista on jo liki kolmannes.
Sanna Marjomaa on suorittanut poronhoitajaopinnot ammattikoulussa ja jatkaa niitä nyt agrologin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa ammattikorkeakoulussa.

Lukumääräisesti naisten osuus poronomistajista ei ole noussut. Kun noin 7 500 poronomistajasta 1990-luvun alussa oli naisia noin 1 500, niin nyt heitä on noin 1 200, kun poronomistajien kokonaismäärä on 4 200.

Alalta on poistunut erityisesti ikääntyneitä miehiä. Naisten suhteellinen osuus onkin sen myötä kasvanut merkittävästi, ja on nyt lähes kolmannes.

Lisäksi 2000-luvun alussa poronomistajiksi ilmestyivät alle 17-vuotiaat naiset, joita aiemmin ei tilastoissa näkynyt juuri lainkaan.

Ilmiö on hämmentänyt myös poronomistajien edunvalvojan, Paliskuntain yhdistyksen.

”Meilläkin tämä asia on havaittu aivan vastikään”, toiminnanjohtaja Anne Ollila myöntää.

Mitään yksiselitteistä vastausta Ollila ei osaa sanoa, mikä kehitykseen on vaikuttanut.

”Voisiko yleinen yhteiskunnallinen keskustelu miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta olla syynä? En tiedä”, hän pohtii.

Joka tapauksessa myös poronhoitoon on tullut käytäntö, ettei ole väliä, onko uusi poronomistaja tyttö vai poika. Kun poromerkki usein kulkee suvussa, sen ovat 2000-luvun alkupuolelta lähtien saaneet myös tytöt siinä missä pojatkin.

Jokaisen poron korvat merkitään omistajalleen rekisteröidyllä virallisella poromerkillä. Erityisesti poronhoitoalueella poromerkki on mahdollisuuksien mukaan muodostettava vanhastaan noudatettujen periaatteiden mukaisesti eli sukumerkistä. Yksi tapa on saada merkki porojen mukana, kun niitä ostaa.

Ollilalla on näppituntuma, ettei tilanne sukupuolittain ole silti kauttaaltaan sama. Paliskunnittain on ilmeisesti suuriakin eroja.

Eteläisissä paliskunnissa poromerkki annettaneen useammin kuin kaikkein pohjoisimmissa paliskunnissa myös tytöille.

”Tämä olisi mahtava tutkimushanke, mutta meidän resurssimme eivät siihen riitä. Tarvittaisiin tutkimuslaitos tekemään selvitys aiheesta”, Anne Ollila sanoo.

Nuorissa poronomistajissa on hänen mukaansa monenlaista koulutuksellista taustaa: peruskoululaisista tohtorintutkinnon omaaviin. Tyypillisin nuori poronomistaja on kuitenkin ammattikoulun poronhoitajatutkinnon tai agrologin tutkinnon suorittanut.

Nurjakin puolensa poronomistajien ikäjakauman kehityksessä on. Vuoteen 2014 saakka eläinkohtaista tukea saattoi saada alle 65-vuotias poronomistaja.

EU kuitenkin piti säännöstä ikäsyrjintänä, jonka vuoksi rajoitus poistettiin, Paliskuntain yhdistyksen vastustuksesta huolimatta.

Iäkkäiden poronhoitajien osuus poronhoitajista onkin tuon jälkeen lievästi noussut. Anne Ollila katsoo, etteivät nuoret voi jatkaa perinteistä ammattia, elleivät iäkkäät ymmärrä luopua poronhoidosta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sanna Marjomaa sai oman poromerkin kolmevuotiaana

Koiraharrastajat toivat lisätassuja porojen paimennukseen Kuusamossa: "Tämä on win-win-tilanne kaikille"

Lapin Kansa: Yksi poronomistaja sai yli 700 000 euroa petovahingoista – suurimmat korvaukset ovat päätyneet samaan kylään vuosien ajan