LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Maatalous

Ruotsin WWF ohjeistaa kuluttajia välttämään suomalaista naudan- ja sianlihaa

Suomen WWF:n ohjeissa suomalainen ja ruotsalainen naudanliha kuuluvat molemmat keltaiseen luokkaan "harkitse".
Lari Lievonen
Ruotsin ja Suomen WWF:n lihaoppaat eivät ole keskenään täysin vertailukelpoiset, koska osa arviointikriteereistä on eri.

Ruotsin WWF:n lihaopas luokittelee suomalaisen naudanlihan ja sianlihan punaiseksi, eli tuotteiksi, joiden käyttöä tulee välttää. Punaisella luokiteltujen tuotteiden vaikutus maapalloon on järjestön arvion mukaan suuri. Ruotsalaisen naudanlihan ja sianlihan kokonaisarvio on keltainen, joka ohjeistaa varovaisuuteen.

Ruotsalainen lihaopas on kriteereiltään osaksi erilainen kuin Suomen sisarjärjestön. Ruotsissa arvioon vaikuttavat ilmaston, monimuotoisuuden ja torjunta-aineiden lisäksi eläinten hyvinvointi ja antibioottien käyttö. Suomen kriteeristöön kuuluvat ilmasto, monimuotoisuus ja torjunta-aineiden käyttö sekä rehevöityminen, joka ei ole mukana Ruotsin arvioinnissa.

Suomalainen ja ruotsalainen naudanliha saavat WWF Suomen ruokaoppaassa kumpikin samanlaisen arvion: keltainen, eli kuluta harkiten.

Ruotsin WWF:n listalla erot suomalaisen ja ruotsalaisen naudanlihan välillä ovat kohdissa monimuotoisuus ja eläinten hyvinvointi. Monimuotoisuuden arvioon vaikuttaa etenkin soijan käyttö. Mikäli tuotannossa käytetään sertifioimatonta soijaa, arvio on punainen. Ruotsalaisen naudanlihan arvio on keltainen, sillä alan yritykset ovat sitoutuneet vastuullisen, sertifioidun soijan käyttöön.

Myös osa suomalaisista yrityksistä on sitoutunut siirtymään vastuullisen soijan käyttöön.

Toinen kohta, jossa arviot maiden välillä eroavat, on eläinten hyvinvointi. Siinä keltaisen arvosanan saa, jos eläimille tarjotaan mahdollisuus laiduntamiseen tai ulkoiluun. Ruotsissa kaikkien lypsylehmien on päästävä kesällä laitumelle. Suomessa vaatimus koskee vain parsinavetoissa pidettäviä lehmiä.

Sianlihan kohdalla erot suomalaisen ja ruotsalaisen välillä ovat Ruotsin lihaoppaassa samat kuin naudanlihassa, eli monimuotoisuus ja eläinten hyvinvointi. Suomalainen sika arvioidaan punaiseksi, ruotsalainen keltaiseksi. Monimuotoisuuden kohdalla kyse lienee tässäkin soijan käytöstä. Hyvinvointiarvioon vaikuttaa se, että Suomessa porsitushäkkien käyttö on sallittua, mutta Ruotsissa kiellettyä.

Suomen WWF:n oppaassa kotimainen sianliha on myös luokiteltu punaiseksi, mutta sianliha, joka on tuotettu sertifioitua soijaa käyttäen tai ilman soijaa, luokitellaan keltaiseksi. Osa tuottajista on korvannut soijan kotimaisella valkuaisella ja osa alan yrityksistä sitoutunut siirtymään vastuullisen soijan käyttöön.

Siipikarjan ja lampaan osalta Suomea ei mainita Ruotsin oppaassa erikseen.

Ruotsin WWF:n lihaoppaassa mainitaan arvion perustelujen päätteeksi, että luokitusten sisällä voi olla eri tavoin toimivia lihantuottajia tai yrityksiä. Tämän vuoksi kuluttajaa kehotetaan aina ostopäätöstä tehdessä kysymään lisätietoja lihan tuotantotavoista. Suomen lihaoppaassa vastaava kehotus koskee soijan käyttöä.

Suomen WWF:n lihaoppaaseen pääset tästä ja Ruotsin WWF:n lihaopas avautuu tämän linkin kautta.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Lue lisää:

Ruotsin WWF: Halloumi ehkä lihaa huonompi vaihtoehto – syynä Kyproksen antibiootit

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Eläimet pitäisi nähdä yksilöinä ja vastapuolta kuunnella – Oikeutta eläimille -järjestö löysi Maaseutunuorten kanssa yhteisiä linjoja

Katso video: Lehmät osallistuivat mielenilmaukseen Helsingin keskustassa

Shanghailaiskaupan lihahyllyllä on huomattu hinnan nousu – "Meidän pitäisi ostaa vähemmän lihaa ulkomailta"