Maatalous

Hiilijalanjäljestä tulee maidon hinnoitteluperuste: Arla Suomen 500 maitotilan ilmastovaikutukset kartoitetaan ensi vuonna

Maidon hiilijalanjäljen kartoitus alkoi Arlassa toden teolla. Meijerijätit pyrkivät kohti hiilineutraalia maitoa.
Lari Lievonen
Tilan hiilijalanjälkeä pienentää esimerkiksi korkeampi keskituotos tai lannan käsittelyn kehittäminen. Osa muutoksista voi tuoda taloudellisia säästöjä, sanoo Arla Suomen hankintajohtaja. Kuvituskuva.

Arla ottaa tulevaisuudessa maidon hiilijalanjäljen ja sen vähentämisen eteen tehdyn työn mukaan maidon hinnoitteluperusteisiin.

Nykyisin tuottajille maksetun hinnan perustana ovat muun muassa maidon laatu sekä proteiinin ja rasvan määrä.

"Hiilijalanjäljen mittaaminen ja siihen vaikuttaminen tulevat osaksi laatuohjelmiamme", kertoo Sami Kilpeläinen, Arla Suomen hankintajohtaja.

Muutos maidon hinnoittelussa on osa suurempaa tavoitetta. Meijerijäteistä sekä Valio että Arla pyrkivät kohti hiilineutraalia maitoa. Juustoportti taas on hyvittänyt oman Vapaan lehmän maitonsa hiilijalanjäljen.

Tavoitteeseen päästäkseen Arla on aloittanut ilmastokartoitukset, joissa selvitetään tilojen hiilidioksidipäästöjen lähteet ja suuruus. Kartoitusten yhteydessä tiloille annetaan täsmäratkaisuja päästöjen vähentämiseksi.

Tarkempia hinnoitteluperusteita tai lisän suuruutta Arlalta ei toistaiseksi kerrota.

Arlan Suomen kaikilla 500 maitotilalla ilmastokartoitukset tehdään vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kartoitukset tekee riippumaton asiantuntija, joka Suomessa on Envitecpolis Oy. Niin sanottuja Climate Check -kartoituksia tehdään yhteensä kahdeksassa Pohjois-Euroopan maassa.

"Arlan tavoitteena on vähentää koko konsernin tasolla päästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomessa haluamme olla edelläkävijöitä. Aiomme saavuttaa tavoitteen konsernin tavoiteaikataulua aiemmin", toimitusjohtaja Kai Gyllström Arla Suomesta toteaa tiedotteessa.

Kartoituksia on jo tehty muutamilla tiloilla. Yksi niistä on Marko ja Sari Sorviston Kotipellon tila Ylivieskassa. Siellä tilan hiilijalanjäljeksi laskettiin 0,91 kg CO2-ekvivalenttia maitokilolta, kun globaali keskiarvo on 2,5 kiloa.

Mitään yksittäistä hokkuspokkus-keinoa ei päästöjen nollaamiseksi ole olemassa, Kilpeläinen virkkoo. Päästöjä voi vähentää esimerkiksi ruokinnan muutoksilla, keskituotosta kasvattamalla tai peltojen hiilensidontaa kehittämällä.

Biokaasu on yksi vaihtoehto, mutta panostus on iso ja soveltuu harvoille tiloille. Porkkanoita tarvitaan myös tukijärjestelmän kautta, Kilpeläinen sanoo. "Tiedän useita biokaasuinvestointisuunnitelmia, joissa tukiehdot ovat rajoittaneet investointia."

Jos biokaasuinvestointiin saa investointitukea, biokaasua ei saa viiteen vuoteen myydä tilalta. Biokaasua ei siis voi myydä viiteen vuoteen esimerkiksi liikennepolttoaineeksi, Kilpeläinen kertoo. "Tilatason tuet esimerkiksi biokaasulle ovat äärimmäisen tärkeitä. Tukea ei tulisi kohdistaa vain jättiyhtiöille."

Tiedoista kertyy samalla kooste riippumattomasti arvioitua ilmastodataa, jota voidaan käyttää maatalouden ilmastovaikutusten tieteelliseen tutkimukseen.

"Haluamme tuoda faktaa fiktion sijaan. Kotieläintuotteiden tila on paljon parempi, kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää."

Lue lisää:

Valion kunnianhimoinen suunnitelma: Maito hiilineutraaliksi – muutos tehdään lannan ja nurmen avulla

Juustoportti hyvittää Vapaan lehmän maidon hiilijalanjäljen kokonaan

Arla tähtää hiilineutraaliksi ja kertoo miten aikoo onnistua – meijerijätit vihertävät imagoaan urakalla

Valio pyrkii kohti hiilineutraalia maitoa nyt myös omilla nurmiseoksilla

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Biokaasutyöryhmä pohtii ravinnekiertokorvausta – MTK haluaa merkittäviä määriä biokaasua markkinoille

Minkä verran voisit sitoutua pienentämään hiilijalanjälkeäsi? – liki kolmannes yli tuhannesta nettilupauksen tehneestä alkaa vegaaniksi

Hallituksen kaasuautotavoite menossa heittämällä rikki – määrä viisinkertaistunut parissa vuodessa