Maatalous

Tässä ovat Suomen possuisimmat pitäjät – Mikä voittaa? Se riippuu tilastosta

Kaikkiaan sikatiloja on Suomessa Luonnonvarakeskuksen mukaan 1 027.
Jukka Pasonen
Suomen sikatilojen enemmistö sijaitsee Salosta Uuteenkaarlepyyhyn ulottuvalla linjalla.

Huittista pidetään Suomen suurimpana sikapitäjänä. Se pitääkin paikkansa, jos lasketaan eläinmäärää ja kun tarkastellaan lihantuotannon määriä.

Huittisissa asui viime vuonna 81 445 sikaa ja lihaa tuotettiin 12,5 miljoonaa kiloa.

Se on melko lailla hallinnut myös euromääräistä sianlihan myyntitilastoa vuodesta 2008, jolloin kuntaliitoksen myötä se sai kaverikseen toisen merkittävän sikapitäjän, Vampulan.

Sikamäärissä kuntien kakkonen on Loimaa 58 865 ja kolmonen Vehmaa 49 352 eläimellä.

Jos lasketaan sikamäärää kuntalaista kohden, ylivoimaiseksi ykköseksi nousee Vehmaa.

Vajaan 2 300 ihmisen lisäksi varsinaissuomalaisessa kunnassa asuu yli 49 000 erikokoista possua. Se tekee 21 kärsää yhtä nenää kohden.

Punkalaitumella kärsä–nenä -suhde on 12 ja Koski TL:ssä liki 11.

Kun tarkastellaan erikseen porsastuotantoa, saadaan kärkikolmikkoon jälleen yksi uusi kunta mukaan. Emakkoja löytyy eniten Huittisista, 4 977. Sen takana kärkikolmikon muodostavat Vehmaa (4 039) ja Uusikaarlepyy (3 485).

Viime vuonna emakkoja oli yhteensä 82 023.

Sikaloiden keskittymistä kertoo kartta, joka perustuu Luonnonvarakeskuksen tilastoon kotieläintilojen päätuotantosuunnista.

Loimaa kiilaa nyt Huittisten ohi, tosin vain yhdellä. Kolmonenkin on vähän "uusi" nimi, Kurikka.

Kaikkiaan päätuotantosuunnan mukaan laskettuja sikatiloja oli Suomessa 1 027. Kuten kartta kertoo, ne levittäytyvät melko tasaisesti Oulu – Kajaani -linjan eteläpuolelle. Tiheimmin tiloja on kuitenkin Salosta Kokkolan eteläpuolelle Uuteenkaarlepyyhyn ulottuvalla vyöhykkeellä.

Lihantuotannossa seitsemän kuntaa vastasi yhdessä 40 prosentista suomalaisesta sianlihasta.

Loimaankin lihantuotanto ylitti 12 miljoonaa kiloa, ja Seinäjoki ja Ilmajoki ovat lähes tasoissa kolmosina liki 9 miljoonalla.

Seitsikkoon kuuluvat myös Vöyri, Uusikaarlepyy ja Vehmaa.

Suurten sikapitäjien nauhalle osuu myös Ilmajoki, jossa on Ruokaviraston tilaston mukaan 21 liha­sikoihin ja kuusi porsastuotantoon erikoistunutta tilaa sekä 16 tilaa, joilla on yhdistelmä­tuotantoa.

Ilmajoen Sikasuoralla eli kantatie 67:n varressa näistä sijaitsee lähes joka kolmas.

Suoralla elää keskimäärin noin 20 400 sikaa, joista vajaa 12 000 on lihasikoja, porsaita 7 000 ja jalostuseläimiä reilu 1 500.

Tilamäärässä mitaten Ilmajoellakin on eniten viljatiloja ja nautatilojakin (joko maitoa tai lihakarjaa) on sikatiloja enemmän.

Lue juttu: 20 000 saparon suoralla pidetään eläinterveydestä tarkkaan huolta – mutta katastrofin vaara vaanii naapurimaissa.

Lue myös:

20 000 saparon suoralla pidetään eläinterveydestä tarkkaan huolta – mutta katastrofin vaara vaanii naapurimaissa

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Salaojayhdistys: Suunnittelijan pätevyys pitäisi saada investointituen ehdoksi

Peltosalaojituksen suunnittelijoita tarvitaan tulevaisuudessakin – vain yhdessä paikassa voi kouluttautua alan ammattilaiseksi

Komea susi osui riistakameran kuvaan Huittisissa – lienee lauman alfauros