Maatalous

Tässäkö seuraavan kasvinsuojeluaineen raaka-aine? – suoraan suomalaisesta metsästä

Luonnonvarakeskus on ainoana pohjoismaisena tutkimuslaitoksena mukana ryhmässä, jossa haetaan kansainvälistä rahoitusta tutkimukseen pyrolyysitisleiden käytöstä kasvinsuojelussa.
Kari Salonen
Glyfosaatin poistuminen markkinoilta lisää tarvetta löytää korvaavia torjunta-aineita. Pulloon putoilee pyrolyysin edetessä tislettä, jota kutsutaan myös puuöljyksi.

Puupohjaisten raaka-aineiden pyrolyysistä eli kuivatislauksesta on eniten tutkimusta ja myös käytännön sovelluksia. Biohiiltä tuotetaan Suomessakin kaupallisesti lähinnä maanparannusaineeksi (MT 3.6.) ja ravinteiden sieppaamiseen esimerkiksi kaupunkien hulevesistä (MT 11.7.).

Biohiilen käyttöä rajaa toistaiseksi sen korkea hinta suhteessa vaihtoehtoihin.

”Vaikka biohiilelle on useita todennettuja käyttökohteita, kustannukset eivät lyö sen kanssa kättä”, kuvailee erikoistutkija Kimmo Rasa Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Toiselle arvokkaalle lopputuotteelle, pyrolyysinesteelle, pitäisi myös löytää käyttöä. Pyrölyysineste tunnetaan myös nimillä pyrolyysitisle ja puuöljy, ja sitä tutkitaan Lukessa muun muassa väkevän rikkihapon korvaajana lietelannan hapotuksessa.

Samoin tutkitaan, kuinka yhdistää pyrolyysinesteitä biokaasutukseen ja lisätä kaasun tuottoa.

”Puupuolella neste voidaan polttaa prosessissa. Mutta onko se järkevää, kun siinä on paljon vettä ja paljon arvokkaita komponentteja?” Rasa pohtii.

Lantaperäisten nesteiden poltto vaatii laitoksilta kalliita investointeja savukaasujen puhdistukseen.

Lukessa on vertailtu eri puulajien tuottaman pyrolyysitisleen soveltuvuutta kasvin­suojeluaineeksi. Tulokset olivat Rasan mukaan lupaavia.

Glyfosaatin poistuminen markkinoilta lisää tarvetta löytää korvaavia torjunta-aineita.

”Jos sellainen saataisiin markkinoille asti, tilanne keikahtaisi äkkiä niin, että neste olisikin pyrolyysin päätuote ja biohiili sivuvirta”, tutkija ennakoi.

Pyrolyysinesteen käyttöä rajoittaa, että lainsäädäntö ei tunne sen kaupallistamista. Siksi tarvittaisiin tarkempaa tutkimusta.

Luke on Rasan mukaan ainoana pohjoismaisena tutkimuslaitoksena mukana ryhmässä, jossa haetaan kansainvälistä rahoitusta tutkimukseen tisleiden käytöstä kasvinsuojelussa. Hankkeeseen on kiinnostusta niin Britanniassa, Tanskassa kuin Espanjassa.

”Pienestä maasta ponnistaminen on vähän haasteellista. Kun mukana on maataloustuotteita markkinoivia isoja yrityksiä, se luo uskoa, että ihan huuhaata emme ole tehneet.”

Lue myös:

Lannan ravinteet talteen pyrolyysillä ja energia biokaasutuksella

Biohiili tehostaa lannan kompostointia – pyrolyysinesteen käyttö ongelma

Oljen ympärille voisi rakentaa biohiili- ja energiaosuuskuntia

Puuöljystä roima hyöty kansantalouteen

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lannan ravinteet talteen pyrolyysillä ja energia biokaasutuksella – alueellisia koelaitoksia tarvitaan ratkomaan lannan keskittymistä

Biohiili on osa kiertotaloutta

Carbofex vie pääosan tuotannosta – Tukholman hulevesiä puhdistetaan suomalaiskuusesta valmistetulla biohiilellä