Maatalous

MTK–Pohjois-Suomi Luken raportista: "Alueemme kehittyvä maatalous ei ole valmis uhraamaan peltoja suojelualueeksi"

"Viljely ja metsätalous turvemailla on meille enemmän kuin kynnyskysymys se on elinkeinon olemassaolon edellytys", tuottajien kannanotossa todetaan.
Pekka Fali
Eloperäisiä maita on Kainuun pelloista neljännes ja Pohjois-Pohjanmaalla vielä hieman enemmän, 27 prosenttia. Niistä merkittävä osa kasvaa nurmea.

MTK-Pohjois-Suomi otti maanantaina tiukkasanaisesti kantaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) ehdotuksiin, jotka tähtäävät 2035-ilmastotavoitteita.

Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä ja Lukelta arvion vaihtoehdoista, joilla Suomi nollaa kasvihuonekaasupäästönsä vuoteen 2035 mennessä. Arviot ulottuivat kuitenkin vuoteen 2050 asti.

"Mihin laskelmat perustuvat? Alueemme kehittyvä maatalous ei ole valmis uhraamaan omaa peltoalaansa suojelualueeksi vaan tuotantoamme tullaan kehittämään ruoantuotannon turvaamiseksi jatkossakin", kannanotossa kirjoitetaan.

"Nurmen viljelylle on selkeä tarve tuotantorakenteen vuoksi. Viljely ja metsätalous turvemailla on meille enemmän kuin kynnyskysymys se on elinkeinon olemassaolon edellytys", Pohjois-Suomen tuottajaliiton viesti toteaa.

Maidon ja naudanlihan osuus maatalouden myyntituloista on Pohjois- Pohjanmaalla 81 ja Kainuussa 91 prosenttia. Eloperäisten maiden osuus peltomaasta on vastaavasti Pohjois- Pohjanmaalla 27 ja Kainuussa 25,7 prosenttia. Noin puolella peltoalasta viljellään monivuotista nurmea.

Nykyisessä kannattavuustilanteessa tiloilla ei ole kannanoton mukaan vara tehdä raportin mukaisia toimenpiteitä.

"Maatalouden tutkimuksen ykköstavoitteena on mielestämme etsiä keinoja kannattavuuden parantamiseen kestävällä tavalla. Mihin tarvitsemme tutkimusta, jonka ainut anti on vaikuttaa poliittisesti ja lyhyellä aikataululla maatalouden alasajoon ja Pohjoisen Suomen muuttamisesta luonnonsuojelualueeksi?"

MTK–Pohjois-Suomi myös kummeksuu, miksei raportti ota huomioon elintarviketeollisuuden hiilineutraalius-tavoitteita ja tutkimuksia, joissa selvitetään muun muassa viljelykasvien kasvukauden aikana sitomaa hiilimäärää.

Myöskään metsän puolella ilmastotyössä ei ole MTK–Pohjois-Suomen mukaan odotettavissa pikavoittoja, vaikka metsä palkitseekin tehdystä hoitotyöstä nopeasti hiilinielun kasvulla. "Tarvitaan pitkälle kantavita ratkaisuja – paniikkinappulat voi maankäytössä unohtaa. Viljelystä poistuneiden turvepeltojen metsitystä on kokeiltu ja tehty Suomessa. Tulokset ovat haastavia ja onnistumiset vähissä, joten tutkimusta ja työtä tarvitaan."

Lue raporteista:

Suuria päästövähennyksiä saadaan vähentämällä lihan ja maitotuotteiden kulutusta kolmanneksella

Nykymenolla metsien hiilinielu notkahtaa vain hetkellisesti – vuodesta 2035 kokonaisnielu kasvaa, vaikka hakkuita lisättäisiin, jos maatalouden päästöt vähenevät

Tutkija: "Turvepellot mittaavat yhteiskunnan fiksuuden" – niiden viljelystä luopuminen tehokkaampi ilmastoteko kuin sähköautot

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jäsenmaa saa valita hiilinielun laskentatavan – Kansallinen metsäpolitiikka ei kuitenkaan saa näkyä laskennoissa

Metsät eivät ole vastuussa Suomen päästövähennyksistä

Päästövähennyksiin pyrkivä metsäteollisuus: Metsien hiilivarasto kasvaa, koska metsät kasvavat hakkuita enemmän