Maatalous

Luke rauhoittelee tuohtuneita pohjoissuomalaisia viljelijöitä: "Laskelmia ei ole tarkoitettu politiikkasuosituksiksi"

"Alueemme kehittyvä maatalous ei ole valmis uhraamaan omaa peltoalaansa suojelualueeksi", MTK Pohjois-Suomen kannanotossa kirjoitettiin.
Jarkko Sirkiä
Luken laskelmat kuvaavat vaihtoehtoista tulevaisuutta. Harva kuitenkaan todellisuudessa pitäisi laskennoissa käytettyä tulevaisuusvaihtoehtoa tavoiteltavana.

MTK Pohjois-Suomi otti alkuviikosta kantaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) esittämiin lukuihin vuoden 2035 ilmastotavoitteista.

"Alueemme kehittyvä maatalous ei ole valmis uhraamaan omaa peltoalaansa suojelualueeksi vaan tuotantoamme tullaan kehittämään ruoantuotannon turvaamiseksi jatkossakin", kannanotossa kirjoitettiin.

Luken laskelmissa ehdotettiin suurimmillaan neljän viidesosan eli 200 000 turvepeltohehtaarin poistamista viljelykäytöstä. Tämä toteutuisi vähentämällä maito- ja lihatuotteiden kulutusta 30 – 50 prosenttia nykyisestä, mikä vähentäisi tarvittavaa peltoalaa.

Selvitystä tekemässä ollut erikoistutkija Jyrki Aakkula Lukesta kertoo ymmärtävänsä hyvin viljelijöiden tuohtumuksen.

Aakkulan mukaan olisi kuitenkin hyvä muistaa, että kyseessä on Hiilineutraali Suomi 2035 tavoitteiden pohjalta tehtyjä skenaarioita eli vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tavoitteena oli esittää vaihtoehtoinen tulevaisuus, jossa kasvihuonekaasupäästöt vähenevät huomattavasti, mutta elintarvikeomavaraisuus säilyy.

Koska turvepohjaisilla mailla sijaitsevia peltoja viljeltäessä kasvihuonekaasupäästöt ovat suurempia kuin kivennäismailla, suurin mahdollinen päästövähennys saatiin kohdistamalla vähennykset nimenomaan turvepeltoihin.

Maa määriteltiin turvemaaksi, jos sen ylimmässä 20 senttimetrin kerroksessa on vähintään 20 prosenttia orgaanista ainesta.

Aakkulan mukaan laskelmia ei ole tarkoitettu politiikkasuosituksiksi. Ne kuvaavat vain vaihtoehtoisen tulevaisuuden, jota todennäköisesti harva pitäisi tavoiteltavana.

"Meidän tutkijoiden tehtävänä on kuitenkin havainnollistaa myös haastavia kehityskulkuja."

Hänen mukaansa on todennäköistä, että mikäli suurimpaan peltoalan vähentymiseen johtava kehitys toteutuisi, maatalous todennäköisesti vähenisi Pohjois-Suomessa suhteessa enemmän kuin Etelä-Suomessa. Syynä on turvepeltojen suuri osuus Pohjois-Suomessa.

Aakkula ei ota Luonnonvarakeskuksena kantaa siihen, kuinka todennäköistä hiilineutraaliin tuotantoon pääseminen on. Omasta puolestaan hän kuitenkin toteaa, että se edellyttäisi maatalousmaan muuttumista hiilinieluksi, mikä ei ole kovinkaan helposti toteutettavissa. Pitkällä aikavälillä se ei kuitenkaan ole mahdotonta.

Lue myös: MTK–Pohjois-Suomi Luken raportista: "Alueemme kehittyvä maatalous ei ole valmis uhraamaan peltoja suojelualueeksi"

Selvitys: Suuria päästövähennyksiä saadaan vähentämällä lihan ja maitotuotteiden kulutusta kolmanneksella

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sinulta saatetaan pian udella ulkoilutottumuksistasi – Luke haluaa saada selville muun muassa sen, kuinka moni suomalainen marjastaa tai ui luonnonvesissä

Turvepeltojen päästöjä voidaan joutua vähentämään

Hyvä ja laadukas sato polkee hintoja