Mitä jos suuri osa kotieläintuotannosta menisi vientiin? Luke selvittää kotieläintuotannon eri tulevaisuuskuvien vaikutuksia yhteiskuntaan - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Maatalous

Mitä jos suuri osa kotieläintuotannosta menisi vientiin? Luke selvittää kotieläintuotannon eri tulevaisuuskuvien vaikutuksia yhteiskuntaan

Kotietu-hankkeessa otetaan huomioon myös työllisyys ja aluetalous.
Markku Vuorikari
Luken tutkimusprofessorien mielestä Suomella olisi makean veden suurvaltana mahdollisuus vastata ruuan kasvavaan kysyntään kestävällä tuotannolla ja kantaa myös globaalia vastuuta ruokahuollosta.

Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää kotieläintuotannon vuosille 2040–2050 ulottuvien tulevaisuuskuvien vaikutuksia pellonkäyttöön ja tuotantoon, ympäristöön, aluetalouteen ja työllisyyteen sekä ulkomaankauppaan.

Kotietu-hankkeessa Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu ovat laatineet viisi erilaista tulevaisuuskuvaa kotimaisesta kotieläintuotannosta. Ne ovat Kasvis-Suomi, Ympäristö-Suomi, Terveys-Suomi, Huoltokyky-Suomi ja Kotieläin-Suomi.

Luken jatkoselvitykset keskittyvät yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, ja ne valmistuvat vuonna 2020.

Tulevaisuuskuvat on laadittu kuvaamaan keskenään hyvin erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, mutta niiden toivottavuuteen tai todennäköisyyteen ei oteta kantaa.

”Sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa että kotimaisessa tutkimuksessa on aukko nimenomaan kotieläintuotannon vaihtoehtoisten kehityspolkujen ja niiden toteutumisen yhteiskunnallisten vaikutusten näkökulmasta tapahtuvan tarkastelun osalta. Tähän tarkasteluun Kotietu-hankkeessa tehtävä työ tuo merkittävää uutta tietoa”, sanoo hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Arto Huuskonen Lukesta.

Kahden tulevaisuuskuvan laatiminen oli erityisen haasteellista, kertoo tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

”Ympäristö-Suomessa päädytään melko erilaisiin tulevaisuuksiin sen mukaan, hallitaanko ensisijaisesti ilmastovaikutuksia, hillitäänkö ravinnekuormitusta vai edistetäänkö maatalousluonnon monimuotoisuutta. Huoltokyky-Suomi edellyttäisi puolestaan erittäin kattavia muutoksia maatalouden panoskäytössä ja tuotantotavoissa."

Mallinnus nähdään tärkeäksi, koska Suomen kotieläintuotannon tulevaisuus näyttäytyy ristiriitaisena.

Kotieläintuotannon ympäristökuormitus ja punaisen lihan terveysriskit ovat johtaneet vaatimuksiin lihantuotannon ja -kulutuksen vähentämisestä.

"Toisaalta kotieläintuotteiden kulutus kehittyvissä talouksissa on voimakkaassa kasvussa ja ilmastonmuutoksen eteneminen vaikeuttaa maailman nykyisten päätuotantoalueiden mahdollisuuksia vastata kysynnän kasvuun”, Huuskonen sanoo.

Tutkimusprofessorin mukaan Suomella olisi makean veden suurvaltana mahdollisuus vastata kasvavaan kysyntään kestävällä tuotannolla ja kantaa näin myös globaalia vastuuta ruokahuollosta.

Parhaillaan Lukessa mallinnetaan kokonaispeltoalan ja eri viljelykasvien vaatiman peltoalan tarpeita kussakin tulevaisuuskuvassa.

Pääpaino on kasvihuonekaasupäästöjen ja ravinnehuuhtoumatietojen laskennassa sekä nautakarjatuotannon merkittävien globaalien vaikutusten arvioimisessa.

Jatkossa selvitetään myös kotimaisen kotieläintuotannon ja sitä jalostavan elintarviketeollisuuden tuotos-, arvonlisäys- ja työllisyysvaikutukset eri tulevaisuuskuvissa verrattuna nykytilaan.

Kotietu-hankkeessa ovat mukana Luken lisäksi Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistosta (TUTU) ja Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu/yritysten ympäristöjohtaminen (CEM). Hanketta rahoittavat Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA), A-Tuottajat Oy, HKScan Oyj, MTK Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry, Lantmännen Feed Oy, Snellmanin Lihanjalostus Oy, Valio Oy, Salaojituksen Tukisäätiö sr.

Lue lisää

Metsäpalot ja ilmaston lämpeneminen muodostavat toisiaan kiihdyttävän kierteen

Tuore Nature-artikkeli yliarvioi karkeasti metsien käytön lisäystä Euroopassa

Kasvintuhoojatiedot kilahtavat reaaliajassa taskuun

Susilaumojen määrä kasvoi neljänneksellä viime vuoteen verrattuna – laumoja aiempaa enemmän erityisesti lännessä