Maatalous

EU ja Japani taistelevat yhdessä superbakteereja vastaan: "Antibiootteja on käytettävä vain tarvittaessa", terveysministeri ja komissaari vetoavat

"Mikrobilääkeresistenssistä johtuvien infektioiden arvioi­daan maailmanlaajuisesti aiheuttavan vuosittain 700 000 kuolemantapausta. Usein heikoimmat eli vastasyntyneet, erittäin pienet lapset ja vanhukset kärsivät eniten."
Kaijaleena Runsten
Antibiootit ovat erityisen tärkeitä vastasyntyneille, joiden oma vastuskyky ei ole vielä kehittynyt.

Syksy on sielujen aikaa, kirjoitti Virginia Woolf. Hän oli oikeassa. Syksy tuo tullessaan kauniisti vaihtuvat värit, mutta myös vähemmän romanttisesti bakteereja ja viruksia, jotka leviävät nopeasti ja ovat lisäksi erittäin tarttuvia.

Kuka nyt välittää pienestä vilustumisesta? Moni ajattelee, ettei pieni pöpö tapa. Tällaista ajattelutapaa on kuitenkin syytä muuttaa, sillä jotkin näistä bakteereista ovat jo saaneet supervoimia. Niiden vastaiset aseemme eli antibiootit käyvät yhä useammin tarpeettomiksi, kun mikrobilääkkeille vastustuskykyiset bakteerit ja niin kutsutut superbakteerit lisääntyvät.

Mikrobilääkeresistenssistä johtuvien infektioiden arvioi­daan maailmanlaajuisesti aiheuttavan vuosittain 700 000 kuolemantapausta, yhtä paljon kuin muut maailmanlaajuiset infektiotaudit. Usein heikoimmat eli vastasyntyneet, erittäin pienet lapset ja vanhukset kärsivät eniten.

Näin ollen EU:n jäsenmaiden ja Japanin kaltaisissa yhteiskunnissa, jotka ylpeilevät sillä, miten ne huolehtivat kaikkein heikoimmassa asemassa olevista jäsenistään, ei ole varaa itsetyytyväisyyteen mikrobilääkeresistenssin suhteen. Sen torjunnassa on nyt enemmän kuin kiire – olemme jo myöhässä.

G20-maiden terveysministerien kokouksessa Okayamassa tekemiämme sitoumuksia on kunnioitettava. Tiedämme, että mikrobilääkeresistenssi on monitahoinen ongelma. Terveysministerit eivät voi yksinään sitä ratkaista.

Toimiin on ryhdyttävä niin sanotun yhteinen terveys -mallin mukaisesti eli huomioitava kokonaisvaltaisesti sekä ihmisten ja eläinten terveys että ympäristönäkökohdat.

Japanissa käynnistettiin vuonna 2016 kansallinen toimintasuunnitelma, ja monialaisen lähestymistavan myönteiset vaikutukset ovat nähtävissä. Japani vähensi menestyksekkäästi mikrobilääkkeiden käyttöä ihmisillä noin 11 prosenttia vuosien 2013 ja 2018 välillä.

Tämän taustalla oli useita toimia, kuten maltillista käyttöä koskevat ohjeet ja lastenlääkäreiden kannustaminen olemaan määräämättä tarpeettomia mikrobilääkkeitä.

Lisäksi Japani on auttanut useita Aasian maita ottamaan käyttöön valvontajärjestelmän, jonka tarkoitus on nopeuttaa sairaalaperäisten mikrobilääkeresistenssiin liittyvien infektioiden havaitsemista.

Myös EU:ssa Yhteinen terveysmalli on jo tuottamassa tuloksia. Se tarjoaa puitteet, joilla vähennetään mikrobi­lääkeresistenssin syntymistä ja leviämistä. Lisäksi eläin­lääkkeitä ja lääkerehua koskevassa EU:n uudessa lainsäädännössä esitetään tiukempia toimenpiteitä mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi.

Vuonna 2017 hyväksytyillä EU:n ohjeilla pyritään mikrobilääkkeiden maltilliseen käyttöön ihmislääke­tieteessä samoin kuin tehtiin eläinlääketieteen osalta vuonna 2015 hyväksytyillä ohjeilla.

Mikrobilääkeresistenssin torjunnassa pätee yksinkertainen periaate: antibiootteja on käytettävä vain tarvittaessa. Rokotteet, parempi diagnostiikka tai vaihtoehtoiset hoito­muodot voivat auttaa tässä. Rokotuksilla vähennetään infektioriskiä ja antibioottien käyttöä.

Olemme nyt yhdistämässä voimamme, koska mikrobi­lääkeresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma. Bakteerit eivät tunne rajoja, eivätkä ne tarvitse viisumia. Haluamme ajaa kansainvälistä yhteistyötä asiassa.

Jos mikrobilääkeresistenssiin ei puututa, seuraukset voivat olla tuhoisia koko maailmalle: kymmenen miljoonaa kuolemantapausta vuodessa ja sadan biljoonan euron tappiot maailmantaloudelle vuoteen 2050 mennessä.

Tulevaisuuden turvaamiseksi on sen vuoksi yhä tärkeämpää edistää maailmanlaajuisia kumppanuuksia, esimerkkinä juuri vaikkapa Japanin ja EU:n kumppanuus asiassa.

Maailman antibioottiviikon 2019 kunniaksi EU ja Japani vahvistavat sitoumuksensa tehdä kaikkensa, jotta mikrobilääkeresistenssiä saadaan vähennettyä ja jotta voidaan auttaa tulevia sukupolvia suojautumaan superbakteerien aiheuttamilta infektioilta, joita ei voida hoitaa.

Vytenis Andriukaitis

terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava EU:n komissaari

Kato Katsunobu

Japanin terveys-, työvoima- ja hyvinvointiministeri

Kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mikrobilääkeresistenssin torjunnalla on kiire

Suomen uskonnonvapaus ja kansallismielisyys

Ulkopolitiikka-lehti: Baltian maat riitelevät Rail Balticasta, vaikka EU on luvannut rahoittaa siitä 85 prosenttia – suomalainen toimitusjohtaja eroaa