Maatalous

Itä- ja Pohjois-Suomessa eniten tukea turkiseläinten kasvatuksen jatkamiselle nykymuodossaan

Maalaiskunnissa 26 prosenttia asukkaista tukee nykymuotoista turkistarhausta. Isoissa kaupungeissa osuus on 11 prosenttia, tiedottavat Animalia ja Oikeutta eläimille. Tänään vietetään kansainvälistä turkitonta perjantaita.
Johannes Tervo
Nykymuotoista turkiseläinten kasvatusta tukee 15 prosenttia suomalaisista, kertoo eläinoikeusjärjestöjen tilaama mielipidekysely.

Neljäsosa maalaiskuntien asukkaista tukee turkistarhauksen jatkamista nykymuotoisena ja ilman uusia rajoituksia myös tulevaisuudessa, kertoo Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön Taloustutkimukselta tilaama, perjantaiaamuna julkistettu mielipidekysely.

Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa nykymuotoisen turkistarhauksen hyväksyy 11 prosenttia ja muissa kaupungeissa 16 prosenttia asukkaista.

Eniten tukea nykymuotoisen turkistarhauksen jatkamiselle on Itä- ja Pohjois-Suomessa, vähiten Etelä-Suomessa.

Yhteensä nykymuotoista turkiseläinten kasvatusta tukee 15 prosenttia suomalaisista. Luku on laskenut viime vuoden kyselystä 2 prosenttiyksikköä.

Naisista nykymuotoista turkiseläinten kasvatusta tukee nyt kahdeksan ja miehistä 23 prosenttia.

15–24-vuotiaista nykymuotoisen tarhauksen jatkamisen hyväksyy viisi prosenttia, kun 65–79-vuotiaista sen hyväksyy 22 prosenttia.

Maalaiskunnissa 28 prosenttia vastaajista katsoo, että turkistarhaus tulee kieltää viiden tai 15 vuoden siirtymäajalla niin, että valtio tukee taloudellisesti tarhaajien ammatinvaihtoa. Isoissa kaupungeissa näin ajattelee 42 ja muissa kaupungeissa 32 prosenttia.

Yhteensä suomalaisista 36 prosentin mielestä turkiseläinten kasvatus tulee kieltää siirtymäajalla.

38 prosenttia taas sallisi kasvatuksen jatkumisen, jos eläimille tarjotaan huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään.

"Vastaavien hyvinvointivaatimusten kirjaaminen lakiin on muualla lopettanut turkistarhauksen, koska se ei enää ole kannattavaa. Näin on käynyt esimerkiksi Saksassa minkkien ja Ruotsissa kettujen tarhauksen kohdalla", sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs tiedotteessa.

Järjestöjen teettämässä toisessa kyselyssä kysyttiin turkistarhauksen eettisestä oikeutuksesta.

60 prosenttia suomalaisista piti eläinten tappamista niiden turkin vuoksi vääränä. 35 prosenttia yhtyi täysin tai osittain väitteeseen "on hyväksyttävää tappaa tarhattuja eläimiä niiden turkin vuoksi".

Ruotsissa 78 prosenttia, Virossa 69, Norjassa 68 ja Tanskassa 55 prosenttia kansalaisista on pitänyt eläinten tappamista niiden turkkien takia vääränä.

Animalia ja Oikeutta eläimille ovat kansainvälisen Fur Free Alliancen jäsenjärjestöt Suomesta.

Kysymykset esitettiin eri otoksille eri ajankohtana osana Taloustutkimuksen Telebus-tiedonkeruuta. Ensimmäinen kysely tehtiin 30.10.–5.11., ja sen otos oli 1 004. Toinen kysely toteutettiin 11.11.–19.11., ja sen otos oli 1 002 henkilöä.

Haastattelujen kohderyhmä on 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Tänään vietetään kansainvälistä turkitonta perjantaita.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vihreä feministi valitsi kokoomuksen: ”Meidän on pystyttävä kytkemään talouden ja päästöjen kasvu irti toisistaan"

Vihreiden Emma Kari vaatii turkistarhauksen lopettamista: "Eläintuotannon julmin muoto"

Kolmelle miehelle vaaditaan rangaistusta satojen kissojen ampumisesta metsästysrajoitusten vastaisesti Uudessakaarlepyyssä