Maatalous

Kuluttajille myydään tuontilammasta, vaikka suomalaisteuraat seisovat tiloilla – itsenäisyyspäivästä tavoitellaan kotimaiselle lampaanlihalle toista sesonkia pääsiäisen rinnalle

Suomilammas lautaselle -kampanja pyrkii helpottamaan kotimaisen lampaan vaikeaa markkinatilannetta.
Jarkko Sirkiä
Suomilammas lautaselle -kampanjan kummikokki Sami Garam kasvattaa itsekin kesämökillään lampaita.

Kotimainen lammas voisi hyvin ottaa pääsiäisen lisäksi toisen sesonkipaikan itsenäisyyspäivän juhlapöydässä, tuumii tunnettu kokki Sami Garam.

"Itsenäisyyspäivänä puhutaan Suomi-ruuasta, mutta siihen ei liity mitään tiettyä raaka-ainetta. Menussa voisi olla lampaan lisäksi kalaa ja kasviksia", hän visioi.

Lammas sopisi itsenäisyyspäivään Garamin mielestä juhlavuutensa ja sesonginmukaisuutensa vuoksi. "Laidunkauden päätteeksi lihaa voisi saada tuoreena helpommin kuin pääsiäiseen."

Suomen lammasyhdistys järjestää tänä vuonna ensimmäistä kertaa teemaviikon helpottaakseen kotimaisen lampaanlihan vaikeaa markkinatilannetta.

"Teurastamot eivät ole pystyneet hakemaan kaikkia teuraita, koska liha ei liiku markkinoilla. Ilmeisesti tukkujen pakkaset ovat täynnä tuontilihaa", Suomen Lammasyhdistyksen toiminnanjohtaja Marjo Simpanen sanoo harmistuneena.

Suomilammas lautaselle -viikkoa vietetään 2.-6. joulukuuta. Yhdistyksen sivuilla ja sosiaalisessa mediassa julkaistaan teemaviikolla tietoiskuja sekä reseptejä lampaan- tai karitsanlihasta. Itsenäisyyspäivän juhla-aterian reseptit suunnittelee kampanjan kummikokki Sami Garam.

Lammas on hänelle tuttu ja mieluisa raaka-aine. "Olen pitänyt kesäisin mökillä pientä katrasta lampaita. Liha maistuu paremmalle, kun tietää, miten se on kasvanut. Siinä on fiilis mukana."

Saman mielikuvan hän yhdistää myös laajemmin kotimaiseen lampaanlihaan. "Eettistä, laiduntanutta, mureaa ja turvallista. Suomessa ei juurikaan käytetä antibiootteja", Garam listaa vahvuuksia. "Ja lammasta voi syödä raakana tai mediumina kuten nautaakin."

Itsenäisyyspäivän menuun kokki käyttää paahtopaistia, ulkofileetä ja niskaa. Lisäkkeenä on muun muassa sieniä. Arkipäivien raaka-aineet ovat maksa, lapa, potka ja jauheliha.

Garam hankkii käyttämänsä lampaanlihan yleensä mökkipaikkakunnaltaan Lammilta, ja välillä kauppahallista Helsingissä. "Saatavuutta pitäisi saada paremmaksi. Kotimaista lammasta pitäisi löytyä marketista. Kaikki kiinnostuneet eivät lähde ostamaan suoraan tiloilta."

Lampureita Garam kehottaa olemaan ylpeitä hienosta raaka-aineesta, ja tarjoamaan lihaa rohkeasti myös kauppojen lihatiskiin. "Uuden-Seelannin tuonti pitäisi saada kampitettua, koska meillä on täällä tosi hyvää lihaa."

Hän odottaa teemaviikon vaikuttavan positiivisesti menekkiin. "Toivottavasti pelko siitä, että liha maistuu villasukalta, karisee viimein. Ei nimittäin tosiaan maistu!"

Kokki muistuttaa kuitenkin, että kulutustottumukset muuttuvat vähän kerrallaan ja työtä menekin edistämiseksi tarvitaan jatkossakin.

Yhdistys on saanut lammasketjun toimijoita, kuten teurastamoja, tukemaan kampanjaa.

"Totta kai haluamme olla mukana lisäämässä tietoutta lampaanlihasta ja sen hyvistä ominaisuuksista", sanoo toimitusjohtaja Sami Hahtola Hahtolan Liha Oy:sta.

"Vanhat uskomukset pitäisi saada kumottua, ja kuluttajat kokeilemaan rohkeasti kotimaista lammasta ja karitsaa."

Isokyrössä sijaitseva Hahtolan Liha teurastaa 3 000-5 000 lammasta tai karitsaa vuodessa ja myy lihan pääasiassa tukkuihin. Kuluva syksy on ollut menekin kannalta heikoimpia vuosiin.

"Tuntuu, että tuonti sotkee markkinaa. Menekki kasvoi monta vuotta, mutta viime syksynä mentiin rajusti taaksepäin."

Lammas on ollut teurastamon päätuote, mutta tänä vuonna nauta nousee sen ohi, koska karitsan ja lampaan myyntimäärät ovat pieniä.

Tilanne, jossa liha ei liiku markkinoilla, on vaikea teurastamojen lisäksi lammastiloille. Teuraat kasvavat liian suuriksi, kun niitä ei haeta oikeaan aikaan.

"Kuluttajien pitäisi luoda painetta kaupoille kysymällä kotimaista karitsaa. Sitten kaupat alkaisivat kysyä teurastamoilta, ja voisimme ostaa tiloilta", Hahtola ohjeistaa.

Simpanen on samaa mieltä.

"Kotimaista lammasta ja karitsaa on saatavilla. Kuluttajien ei pidä niellä kauppojen ja ravintoloiden vastausta, että kotimaista ei saa. Eikä pitäisi hyväksyä ulkomaista vaihtoehtoa, jota kysyjille tarjotaan. Se saattaa olla teurastettu jopa kolme vuotta sitten."

Lue myös: Lampaanlihaa on saatavilla

MT:n kauppakierroksen masentava tulos: alle kolmannes lammastarjonnasta oli kotimaista, vaikka sitä riitti Ruotsiinkin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lidlin paistirullassa on Suomen lipun kuva vaikka liha on uusiseelantilaista – kauppaketju hämää taas sinivalkoisilla merkinnöillä

Katastrofi Romaniassa: 14 600 lammasta kuljettanut alus kaatui, eläimiä yhä ahdingossa

Lampaanlihaa on saatavilla