Maatalous

Kokoomuksen Janne Sankelo: "Pitäisikö tässä linnaan mennä, jos ajaa dieselillä ja ostaa jauhelihaa?"

Ruoka, ruokavalinnat ja ilmasto olivat aiheina keskustelussa Lapualla. Keskustan eduskuntaryhmän johtajan, kansanedustaja Antti Kurvisen mielestä on kiinnostavaa, kuinka voimakkaasti ilmastokeskustelussa tartutaan ihmisten elämäntapaan.
Johannes Tervo
MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola, Etelä-Pohjanmaan Vihreiden puheenjohtaja Henna Salo, entinen kansanedustaja Harry Wallin (sd.), kansanedustaja Janne Sankelo (kok.) ja Alavuden kaupunginvaltuutettu Pentti Ahopelto (kd.) pohtivat, millä keinoilla maapallo on pelastettavissa. Kansanedustaja Antti Kurvinen (kesk.) ei ollut vielä tässä vaiheessa paikalla. Yksi tuoli oli tarjolla yleisön joukosta tuleville keskustelijoille, joita riitti alkulämmittelyn jälkeen runsaasti.

Puhe ruuasta ja ruuantuotannosta jatkui lauantaina Lapualla vielä tuottajaliiton syyskokouksen jälkeenkin. MTK-Etelä-Pohjanmaa järjesti avoimen keskustelun aiheesta Pelastetaanko maapallo syömällä?

Sytykkeitä antoi MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Johanna Kankaanpää.

"Keskusteluilmapiiri on kiristynyt. Se alkaa erehdyttävästi muistuttaa 70–80-lukujen 'tapa talonpoika päivässä' -henkeä. Metsät pitäisi jättää hoitamatta, peltoja ei saisi viljellä tai ainakaan muokata – ei varsinkaan turvepeltoja. Kaikista suurin pahis on nauta, joka tuhoaa koko maapallon."

Kokoomuksen kansanedustaja Janne Sankelo kummasteli syyllistävää keskustelua.

"Pitäisikö tässä linnaan mennä, jos ajaa dieselillä ja ostaa jauhelihaa?"

Keskusteluun osallistunut Etelä-Pohjanmaan Vihreiden puheenjohtaja, seurakuntapastorina toimiva Henna Salo siteerasi Lutheria:

”Tee rohkeasti syntiä ja kadu sen jälkeen tekojasi."

"Itse kukin tässä ajaa maaseudulla dieselillä", Salo sanoi.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Antti Kurvisen mielestä on kiinnostavaa, kuinka voimakkaasti ilmastokeskustelussa tartutaan ihmisten elämäntapaan. Esimerkiksi asumiseen, autoiluun ja syömiseen.

"Pitää olla niin, että ihminen voi edelleen päättää omista valinnoistaan ja olla myös ilmastofiksu. Ei tarvitse olla niin, että kaikkien on asuttava korkeassa rakennuksessa, käytettävä julkista liikennettä ja syötävä kasvisruokaa.”

MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mukaan maapalloa ei pelasteta ruokavaliolla.

Suurin päästövähennysten tarve on energiantuotannossa. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Isoja päästölähteitä ovat myös asuminen, liikenne ja teollisuus.

"Maatalouspäästöjäkin on vähennettävä paikallisten maaperä- ja ilmasto-olojen mukaan."

Pietolan mukaan on hyväksyttävä, että ruuantuotanto aiheuttaa päästöjä. Niitä tulee, kun ruuantuottajat toteuttavat isoa tehtäväänsä: he poistavat nälkää.

Henna Salo mietti keinoja vähentää lihankulutusta.

"Onko välttämätöntä käyttää lemmikkieläinten ruokaan lihaa, joka kelpaisi ihmisravinnoksi?"

Salon mukaan ruuantuotannon eettisyysvaatimukset suosivat suomalaista tuottajaa.

Kokoomuksen Sankelo muistutti, että vastuullinen suomalainen ruuantuotanto on vientituote.

"Pitää voida rohkeasti sanoa, että tässä on mahdollisuus tehdä myös bisnestä. Tällä hetkellä suomalainen ruokavienti on lähtökuopissa verrattuna esimerkiksi Tanskan, Hollannin tai Ruotsinkin vientimääriin.”

Kaupunginvaltuutettu Pentti Ahopelto (kd.) Alavudelta piti tärkeänä, että nuoret tuottajat uskaltavat investoida.

"Nuoria, tuotantoon satsaavia viljelijöitä pitää olla. Hallituksen on huolehdittava, että meillä on ennustettava tukipolitiikka. Pidetään maaseutu asuttuna ja infra kunnossa."

Ahopellon mukaan moni arkailee investoida, kun tukipolitiikan pysyvyydestä ei ole varmuutta.

Harry Wallin (sd.) totesi, että ainakaan pohjalaisella sosiaalidemokraatilla ei ole pienintäkään vaikeutta puolustaa kotimaista ruuantuotantoa.

"Tuottajan ja palkansaajan väliset ristiriidat ovat jääneet 1970-luvulle", Wallin sanoi ja muistutti, kuinka isoja työllistäjiä maatalous ja elintarviketeollisuus ovat Etelä-Pohjanmaalla. Kansanedustajavuosinaan Wallin toimi pitkään eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa.

Hän kummasteli vaihtuvia totuuksia.

”Yhtäkkiä todetaan, että Suomen metsät eivät olekaan hiilinieluja. Miten nämä totuudet oikein menevät?"

Wallin otti puheeksi myös kauppojen tarjonnan.

”Bataattia, ananasta ja avocadoa myydään Suomessa – miten niiden tuontia ei kukaan kyseenalaista.”

Yrjö Ojaniemen mielestä kotimaisen ilmastokeskustelun mittasuhteet ovat kateissa.

"Ei tunnisteta sitä, mikä on Suomen rooli kansainvälisessä ilmastonmuutoksessa, ja mikä on ruuantuotannon vaikutus ilmastonmuutokseen", MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja arvioi.

”Saunan lämmittäminen klapeilla tehtiin vaaralliseksi toiminnaksi. Samaan aikaan Indonesia kaataa sademetsiä palmuöljyntuotannon tieltä", Ojaniemi sanoi.

Keskustan Kurvinen toivoi järkiratkaisuja ilmastopolitiikkaan.

"Suomalainen keskustelu on vääristynyt. Itse kullekin tekee hyvää syödä kasviksia enemmän. Ei se kuitenkaan käännä kokonaisuutta. Katse on suunnattava energiaratkaisuihin."

Henna Salo kiitti, että suomalainen tuotanto mahdollistaa monipuolisen kasvisruokailun.

"Paljon hyvää tuotetaan omassa maakunnassa. Suositaan suomalaista.”

Jalasjärveläinen lihakarjankasvattaja Ahti Ritola toi keskusteluun teollisuuden näkemyksen.

"Istun Atrian hallituksessa. Teollisuuden on tuotettava haluttuja, ravitsevia ja ennen kaikkea hyviä tuotteita. Paikka kuluttajan ruokapöydässä on joka kerta tienattava uudelleen."

Ruuasta on saatava nautinto, Ritola tiivisti. Hän kertoi italialaisten ruuantuottajien näkemyksen.

"Heille kolme tärkeintä asiaa ovat ruoka, ruoka ja ruoka. Seuraavina tulevat maku, maku ja maku."

"Meillä keskustellaan lähinnä siitä, kuinka vähällä voidaan tulla toimeen", Ritola kummasteli.

Kyösti Anttila Kurikasta esitti maidontuottajan näkemyksen. Anttila on Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen, ja hän kuuluu myös Valion hallintoneuvostoon.

”Tuottajat ovat viime vuosina olleet varsin ahtaalla. Tiloilla on tehostamistarpeita, markkinat vaativat entistä halvempaa tuotantoa."

Anttilan mukaan syyllistävä ilmastokeskustelu voi olla joillekin tuottajille syy lopettaa tuotanto kokonaan.

Liisa Pietolan mukaan positiivista, ratkaisukeskeistä viestintää on vaikea saada läpi.

"Globaalit haasteet tuodaan meille. Mistä johdetaan suomalaisten ympäristöjärjestöjen toimintaa", hän kysyi.

Pietolan mukaan tuottajien on kuitenkin lisättävä yhteistyötä esimerkiksi ympäristöjärjestöjen kanssa.

”Syödään kotimaista ja syödään lautanen puhtaaksi. Ruokahävikki on saatava pois", Pietola sanoi.

Keskustan Kurvisen mielestä Suomessa on oltava ilmastokeskustelussa vastuullisen itsekkäitä.

"Kannetaan vastuu, mutta pidetään järki päässä.”

Kokoomuksen Sankelon mukaan ilmastonmuutoksen hillintä onnistuu vasta, kun tehdään sopimus, jonka allekirjoittajiksi saadaan isot teollisuusmaat ja isot saastuttajat.

"Pitää saada aikaan paperi, jossa on Trumpin ja Putinin nimet sekä lisäksi Intian ja Kiinan johtajien allekirjoitukset."

Yrjö Ojaniemi totesi keskustelun yhteenvedossaan, että MTK:ssa on Suomen paras asiantuntemus ilmastonmuutoskeskusteluun.

”Keskustelussa maito ja nauta on nostettu tikun nokkaan. Fossiilinen energiantuotanto on kuitenkin se iso ongelmanlähde, siihen on löydettävä ratkaisut. Kotimaisessa keskustelussa faktat eivät ole päässeet riittävästi esiin."

Ojaniemi oli luottavainen, että avohakkuukiellot ja eläintenpidon lopettamisvaatimukset kaatuvat eduskunnassa.

Käytännön viljelijöitä hän kannusti: "Teillä on työssänne ratkaisun avaimet."

Ojaniemi myönsi, että EU-tasolla riittää taisteltavaa.

"Vihreiden näkökulmien painoarvo on huolestuttavasti noussut. Maa- ja metsätalous on kuitenkin ainoa sektori, joka sitoo hiiltä.”

Ojaniemen mukaan EU:ssa on vieraannuttu todellisuudesta.

"Siellä on paljon työtä tehtävänä. Aloitetaan fotosynteesin opettamisesta."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Antti Rinne valittiin vetämään hallitustunnusteluja

Todella outoa, sanoo politiikan tutkija eronneen pääministeri Rinteen roolista uuden hallituksen muodostamisessa

SDP vaatii keskustalta lisäselvitystä Iltalehdelle vuodetuista Whatsapp-viesteistä – Keskustan Kurvinen pitää tietovuotoa törkeänä