Maatalous

Kiinaan menee jo kymmenesosa Suomessa kasvatetusta sianlihasta – Hinnat ovat nousseet ja vienti on varovastikin arvioiden hyvin kannattavaa

Atria ja HKScan ylittävät tälle vuodelle asetetut vientitavoitteet. Nyt toivotaan lupia broilerin- ja naudanlihan vientiin.
Jukka Pasonen
Sianlihan vienti Kiinaan on kasvanut paljon nopeammin kuin alun perin ajateltiin.

Sianlihan vienti Kiinaan on kasvanut paljon nopeammin kuin alun perin ajateltiin.

Atria arvioi toimittavansa vuoden loppuun mennessä yli 8 miljoonaa kiloa sianlihaa ja HKScan tähtää kuuteen miljoonaan kiloon. Vienti lähentelee jo kymmentä prosenttia Suomen sianlihan 170 miljoonan kilon tuotannosta.

Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atrialta toteaa, että vientilaivaukset ovat kasvaneet paljon nopeammin kuin vielä keväällä ajateltiin. Silloin tähdättiin 6 miljoonan kilon vientiin, sitten tavoite nousi 7 ja 8 miljoonaan kiloon ja yli 8 miljoonan kilon todennäköisesti mennään.

"Ensi vuonna selkeästi enemmän", Gröhn sanoo.

Kiinan ohella koko Kaukoitä on kasvavaa ruokamarkkinaa.

Kilpailevalla HKScanilla tilanne on hyvin samanlainen. Viime vuonna vietiin 3 miljoonaa kiloa, tänä vuonna noustaan 6 miljoonaan kiloon ja ensi vuonna tähdätään 9 miljoonan sianlihakilon vientiin Kiinaan, kertoo vientijohtaja Jukka Nikkinen HKScanilta.

Teurastamokaksikon vientimäärä lähentelee jo 15 miljoonaa kiloa ja ensi vuonna saatetaan rikkoa 20 miljoonan kilon raja. Viennin osuus on iso, sillä sianlihan tuotanto on noin 170 miljoonaa kiloa vuodessa.

Vienti kiehtoo teurastamoja, sillä hinnat ovat nousseet ja vienti on varovastikin arvioiden hyvin kannattavaa.

Tilanne on aivan erilainen kuin vielä viime talvena ja keväällä. Kiina on yllättänyt kaikki, Gröhn sanoo. Hinnat lähtivät afrikkalaisen sikaruton (ASF) takia nopeaan nousuun kesäkuussa Kiinassa.

ASF vaikuttaa erittäin voimakkaasti koko maailmanlaajuiseen lihamarkkinaan, sillä kiinalaiset kuluttavat puolet sianlihasta. Kiinan oma tuotanto saattaa pahimmillaan puolittua, mikä tarkoittaa noin neljänneksen vajetta sianlihassa.

Nikkinen ja Gröhn vakuuttavat, ettei vienti vaaranna kotimaan toimituksia edes kulutushuippuina. "Joulukinkut kyllä riittävät ja grillaajillekin ensi kesänä", Nikkinen toteaa.

Gröhnin mukaan vientimäärien kasvattaminen on vaatinut venymistä, sillä keväästä lähtien vienti on käynyt hyvin.

Joka työpäivä Nurmosta lähtee vähintään kaksi ja toisinaan kolme täyttä kylmäkonttia pakastettua sianlihaa kohti Kiinaa.

Pakkaaminen on erilaista kuin ennen, koska valikoimat ovat jossain määrin erilaisia, mutta niksit on opittu ja logistiikka on saatu aika hyvään kuntoon, Gröhn sanoo.

Kiina on selkeästi suurin vientimaa Atrialle, minkä lisäksi sianlihaa on viety muun muassa Etelä-Koreaan ja Ruotsiin.

Kiinaan menee sianlihaa niin kokonaisina ruhoina kuin kaikenlaisena muuna pakastettuna. Kylmäkonteista on ollut hieman pulaa, mutta se ei ole sanottavasti haitannut vientitoimituksia. Kontit menevät ensin suuriin Euroopan konttisatamiin ja sieltä isoilla laivoilla usein Suezin kanavan kautta itään.

Sika on toistaiseksi ainoa eläinlaji, jonka lihaa viedään Kiinaan, mutta broilerin- ja naudanlihan vientilupia haetaan. Se on viranomaistyötä, mutta teurastamot toivat päänavausta myös niissä.

Nikkinen ja Gröhn kiittävät Suomen viranomaisia ja erityisesti maa- ja metsätalousministeriön ja ruokaviraston väkeä viennin eteen tehdystä työstä. Suomella on silläkin puolella hyvä maine.

"Toistaksi vientilupia ei taida olla muilla kuin Venäjällä ja Puolalla, mutta oveen koputtajia on Kiinassa paljon. Ihmettelen, jos joku maa ei olisi hakemassa vientilupia", Nikkinen sanoo.

Gröhn kertoo, että yhtiö on erittäin kiinnostunut etenkin broilerin viennistä ja Nikkinen toistaa saman ja toteaa, että Rauman tehdas on nyt iskussa.

"Kiina on sikaruton takia hakenut korvaavaa tuotetta broilerinlihasta, jonka markkinat ovat valtaisat. Suomi on pieni toimija ja meidän kannattaa keskittyä erikoistuotteisiin", Nikkinen toteaa.

Suomi tunnetaan puhtaista ja laadukkaista tuotteista. Pohjoismaissa on totuttu, että kaikki tarjolla oleva liha on laadukasta ja hintaerot ovat pieniä. Kiinassa niin ei ole ja premium-laatuinen liha voi olla 7–8 kertaa kalliimpaa kuin halvin, Nikkinen kertoo.

Kiinaan viedään sekä varsinaista sianlihaa että luullisia tuotteita ja muita ruhonosia kuten sorkkia ja korvia ja kaikenlaisen lihan hinta on noussut.

Vienti on vaatinut opettelua ja paikallisten olojen tuntemista. Esimerkiksi sorkat on käsiteltävä ja pakattava yhtä tarkasti ja hyvään järjestykseen kuin kaikki muukin, Nikkinen kertoo.

Tautitilanne jatkuu vielä pitkään Kiinassa ja pitää hintoja ylhäällä, mutta maa saa sikaruton aisoihin joskus, ja siihen pitää varautua. Onko se vuoden, kahden tai viiden vuoden päästä, sillä ei ole merkitystä, Nikkinen sanoo.

Kiinasta ja Aasiasta haetaan pysyvää vientikohdetta, jonne vienti jatkuu myös ASF-kriisin jälkeen. Silloin tuotteen laadulla ja imagolla on merkitystä vielä enemmän kuin nyt, Nikkinen pohtii.

Nikkinen kiittää myös Finnairia Suomi-imagon rakentamisesta ja kiinalaisten tuomisesta tänne. Suomalainen tarina on hyvä ja kuulijoille relevantti: puhdas pohjoinen maa, puhtaat ja korkealaatuiset tuotteet ja perhetilat.

Lue lisää

Atria tarjoaa emakoita vähentäville sopeutusrahaa

Kotimaista lihaa suosiva saa tiirata valmisruokien pakkausmerkintöjä tarkkaan: Liha voikin olla Saksasta, Puolasta tai Uudesta-Seelannista

MT vertaili: Atria kasvattaa kaulaa HKScaniin lähes kaikilla talousmittareilla

Elintarviketeollisuudessa toimitusjohtajalla iso palkka olipa yhtiö pieni tai suuri