Maatalous

Suomalaiset koirat ja kissat syövät paljon nautaa – ilmastoystävällisemmät hyönteiset kiinnostavat lemmikkien rehun valmistajia

Osa lemmikkien ruokien valmistajista arvioi tarpeekseen kymmeniä tuhansia kiloja hyönteisiä vuodessa, jos hyönteisrehulle on kysyntää.
Ph.wittaya
Hyönteisvalkuaisen aminohappokoostumus vastaa eläinproteiinia. Hyönteiset sisältävät myös hyvälaatuisia rasvahappoja, hivenaineita, vitamiineja sekä suoliston hyvinvoinnin kannalta mielenkiintoista kitiiniä.

Moni lemmikeille rehua valmistava yritys on kiinnostunut ostamaan hyönteisiä raaka-aineeksi, jos kysyntää hyönteisrehulle ilmenee.

Yritysten kiinnostusta hyönteisiin selvitettiin maaseuturahaston rahoittamassa ja Oulun ammattikorkeakoulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten sekä Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa MiniEines – Hyönteisistä einestä ja euroja -hankkeessa.

Haastatteluun vastasi 19 pientä ja keskisuurta yritystä kaikista Ruokaviraston rekisterissä viime toukokuussa olleista 37:stä lemmikkien rehuja valmistavasta yrityksestä. Niistä jokainen valmistaa koiranruokaa ja lähes puolet myös kissanruokaa. Vain kaksi yritystä ilmoitti valmistavansa tuotteita muillekin lemmikkieläimille.

Yrityksistä lähes puolet suhtautui myönteisesti hyönteisten käyttöön. Kolme yritystä oli jo suunnitellutkin hyönteisten hyödyntämistä. Kymmenes suhtautui ajatukseen kielteisesti.

Rehuvalmistajat arvioivat myös hyönteisaineksen tarvetta. Kolme ilmoitti, että menekki voisi olla kymmeniä tuhansia kiloja vuodessa. Viisi yritystä arvioi tarpeeksi tuhansia kiloja hyönteisiä vuodessa. Neljä yritystä arvioi pystyvänsä hyödyntämään satoja kiloja vuodessa.

Vain kolmelle haastatelluista yrityksistä oli toistaiseksi tarjottu hyönteisiä.

Kyselyssä hankalaksi osoittautui hinnan määrittäminen hyönteisraaka-aineelle.

Yli puolet yrityksistä ei pystynyt arvioimaan sopivaa hintaa lainkaan, ja vastanneiden hinta-arviot vaihtelivat suuresti.

Vaihtelu maksuhalukkuudessa johtui muun muassa rehun käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi koulutusherkkujen ja muiden erikoistuotteiden kuluttajahinta on kalliimpi, jolloin myös raaka-aineet saavat maksaa enemmän.

Vajaa kolmasosa haastatelluista oli valmis maksamaan tuoreesta hyönteisraaka-aineesta enintään neljä euroa kilolta. Yksi haastatelluista ilmoitti kuivatun hyönteisraaka-aineen maksimihinnaksi 15 euroa kilolta ja toinen pakastetuille hyönteisille 25 euroa kilolta.

Lemmikkieläinrehujen valmistajat tarvitsevat tutkimustietoa tukemaan hyönteisten käyttöönottoa. Yksityiskohtaista tietoa tarvitaan muun muassa hyönteisraaka-aineen säilyvyydestä, ravintosisällöistä ja aminohappokoostumuksesta sekä mikrobiologisista ja kemiallisista riskeistä.

Hyönteisiä on helpompaa hyödyntää lemmikkien ruuissa kuin ihmisten ja tuotantoeläinten, joiden suhteen laki on tiukempi.

Lemmikkien rehun valmistuksessa laki mahdollistaa muun muassa hyönteisproteiinin ja -rasvojen erottelun omiksi jakeikseen. Ruokaviraston mukaan lemmikkien ruokaa voidaan valmistaa kaikista niiden ravinnoksi soveltuvista hyönteislajeista sillä edellytyksellä, etteivät ne ole tauteja aiheuttavia, suojeltavia tai haitallisiksi määriteltyjä vieraslajeja.

Rehuvalmistajat arvioivat, että kun tietoisuus hyönteisravinnon ekologisuudesta kasvaa, myös kuluttajien kiinnostus lemmikkien hyönteisrehuun lisääntyy. Myös hyönteisten mahdollinen lisääntyminen ihmisravinnossa voi kiihdyttää hyönteispohjaisten lemmikkirehujen kysyntää.

Tällä hetkellä kotimaisten lemmikkien ruokien pääraaka-aine on naudanliha.

Tiedot tutkimuksesta kokosivat tutkijat Tiina Korva, Maria Satokaski, Anu Hilli ja Marja-Liisa Järvelä.

Jukka Pasonen
Lue lisää