Maatalous

Hyönteistuottajien määrä romahti alkuinnostuksen jälkeen – kaupoissa on myynnissä enää muutama hyönteistuote

Hyönteisbuumin ei uskota olevan ohi. Uutta nostetta alalle voivat tuoda hyönteisistä valmistetut lemmikkien ruuat.
Kuttelvaserova Stuchelova / Shutterstock
Argentiinantorakoita kasvatetaan maailmalla rehuksi.

Moni sirkkatuottaja on lopettanut tai joutunut vähentämään tuotantoa. Ruokaviraston listoilla on noin 50 hyönteistuottajaa, joista aktiivisia kasvattajia on enää 15. Erikoistutkija Susanne Heiska Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että arvio perustuu toimialan yritysten tietoihin.

Hyönteiselintarvikkeita puskettiin kauppoihin vuosina 2017–2018 kiireellä ja positiivisin odotuksin.

"Nyttemmin on kuitenkin selvinnyt, että suuri kuluttajakunta ei ollut valmis ottamaan hyönteisiä osaksi ruokavaliotaan niin nopealla tahdilla, kuin aluksi luultiin. Nyt marketeissa on enää muutama hyönteistuote", Heiska sanoo.

Tuotekehitys kuitenkin jatkuu. Alalla on edelleen yrityksiä, joilla on osaamista ja etenemistahtoa.

"Nyt ymmärretään paremmin, missä innovaatiokäyrän vaiheessa ollaan menossa, ja kehitetään tuotteita, jotka vastaavat pienempien edelläkävijäkuluttajaryhmien tarpeisiin. Uusia hyönteiselintarvikkeita on edelleen tullut markkinoille, jopa vientiin asti."

Heiska näkee, että lemmikkiruuat ovat tärkeä mahdollisuus edistää hyönteistaloutta. Kiinnostuneita ostajia voisivat olla esimerkiksi ilmastotietoiset kuluttajat, jotka valitsevat lihansyöjälemmikilleen punaisen lihan sijasta mieluummin hyönteisiä.

Suomessa ei vielä ole rehuhyönteisiä suuressa mittakaavassa tuottavia yrityksiä. Sen sijaan muualla Euroopassa rehuhyönteisalan kehitykseen on pistetty merkittäviä rahasummia. Automatisoituihin tuotantomenetelmiin sijoittaneita edelläkävijäyrityksiä löytyy muun muassa Ranskasta, Hollannista ja Belgiasta.

Avainlajeja ovat mustasotilaskärpänen ja jauhopukin toukka, jotka syövät elintarviketeollisuuden jäämiä. Hyönteisiä voidaan prosessoida lemmikkien lisäksi sikojen, siipikarjan ja kalojen rehuksi. Sivutuotteena hyönteisten ulosteista ja kitiinikuorista syntyvää frassia, eli toukanpurua, voidaan hyödyntää lannoitteena tai maanparannusaineena.

Heiska ei usko, että hyönteisbuumi on kokonaan takana. "Ennemminkin niin, että sirkat ovat tehneet hyönteistalouden mahdollisuudet näkyviksi ja avanneet tietä innovaatioille."

Lue myös:

Suomalaiset koirat ja kissat syövät paljon nautaa – ilmastoystävällisemmät hyönteiset kiinnostavat lemmikkien rehun valmistajia

Lue lisää