Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Maatalous

Eläintautien torjunta harpannut 20 vuoden loikan

Voit lukea artikkelin alkuperäisenä näköisversiona pdf-muodossa.
AVAA ARTIKKELIN PDF

SEINÄJOKI (MT)

Vuonna 1994 suomalainen kotieläintuotantoketju oli uuden aikakauden kynnyksellä. Suomi oli liittymässä EU:n jäseneksi, ja viranomaisten mahdollisuudet asettaa vaatimuksia eläinten tuonnille muista jäsenmaista olivat heikkenemässä oleellisesti. Eläintaudeilla olisi aiempaa vapaampi pääsy Suomeen.

Tilanteen vakavuus tiedostettiin tuotantoketjussa, ja myös viranomaiset varoittelivat siitä.

Vaikka tarttuvien tautien ehkäiseminen ei olekaan helppoa, se on silti paljon helpompaa ja varsinkin halvempaa kuin niiden saneeraaminen jälkikäteen, kertoo tilannetta jo tuolloin läheltä seurannut eläinlääkäri Pirjo Kortesniemi.

”Ohjenuoraksi otettiin se, ettei meillä ole varaa tautien saneeraukseen. Siksi on satsattava ennaltaehkäisyyn.”

Kortesniemi työskenteli tuolloin vielä Pohjanmaalla terveydenhuoltoeläinlääkärinä. Kesäkuussa 1994 perustetun Eläintautien torjuntayhdistyksen ETT:n toiminnanjohtajana hän on toiminut yhdistyksen perustamisesta lähtien.


Kortesniemi oli syksyllä 1993 konferenssissa, jossa hän tapasi sekä ruotsalaisia että tanskalaisia eläinlääkäreitä.

Vuodesta 1973 lähtien EU:n jäsenenä ollut Tanska oli jäsenyytensä alusta lähtien pitänyt erittäin tärkeänä suojata oma kotieläintuotantonsa eläintautiriskiltä vapaaehtoisin toimin. Erityisesti rajanaapuri Saksan tarttuvat eläintaudit pelottivat maan mittavaa sikasektoria.

Tanskalaisten malli sai ruotsalaiset liha-alan yritykset tiivistämään eläintautien leviämisen vastaista työtään. Yritysten yhteisesti omistamaan Svenska Djurhälsovårdeniin eli tuotantoeläinten terveydenhuolto-organisaatioon perustettiin sitä varten osasto, jossa ovat mukana sekä liha-ala että maitosektori.

Suomessa alan toimijat sen sijaan päätyivät yhdistysmuotoiseen toimintaan.

Tuottajajärjestöjen organisoimassa kokouksessa toukokuussa 1994 nimettiin viljelijöistä, teollisuuden edustajista ja elinkeinon palveluksessa työskentelevistä eläinlääkäreistä muodostettu työryhmä, joka ryhtyi vauhdilla vääntämään uudelle yhdistykselle sääntöjä. Niiden laatimiseen oli aikaa vain kuukausi, sillä yhdistyksen perustava kokous pidettiin Finlandia-talossa 30.6.

”Työllä oli kiire. Suomen hyvä eläintautitilanne nähtiin vahvuutena ja sen menetys korvaamattomana vahinkona.”


Yhdistyksen alkuperäinen tehtävä oli eläinaineksen ja rehujen tuonnin ohjaus sekä ohjeistaminen tautisuojaukseen.

Ne ovat yhdistyksen ydintoimintaa yhä. Tuonnin ohjauksesta yhdistyksessä vastaa terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz ja tautisuojauksen ohjeistuksesta asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho.

Vuosien varrella yhdistykselle on annettu useita uusia työtehtäviä. Niistä tärkeimmäksi on noussut kansallisen terveydenhuollon koordinointi sika-, nauta- ja siipikarjasektoreilla. Viljelijöille näkyvimmät ovat alusta pitäen ylläpidetty rehujen positiivilista sekä lähes kaikille tiloille otettu salmonellaryhmävakuutus.

Sika- ja nautatilojen terveydenhuoltorekisterit Sikava ja Naseva ovat tulleet myös tutuiksi. Kummallakin on oma asiantuntijaeläinlääkäri, Sikavalla Sanna Nikunen ja Nasevalla Erja Tuunainen.

Olli Ruoho puolestaan vastaa tilojen konsultoinnista tarttuvien tautien saneerauksissa ja neuvoo tiloja niiden toteuttamisesta.

Kasvaneesta työmäärästä huolimatta organisaatio on yhä kevyt. Viiden eläinlääkärin lisäksi yhdistyksellä on vain kolme työntekijää: Nasevan rekisterivastaava Paula Halkosaari ja Sikavan rekisterivastaava Sari Rantala sekä hallinnosta vastaava Marketta Rantala.

”Meidän työmme on suurelle yleisölle varsin näkymätöntä, varsinkin kun eläinten terveystilanne on pystytty pitämään hyvänä. Vahvuutemme on kuitenkin se, että olemme sektoria kokoava foorumi ja yhteistyöverkoston ylläpitäjä. Alkutuotannon ja teollisuuden lisäksi verkostoomme kuuluvat neuvonta, opetus, tutkimus ja viranomaiset.”

Kortesniemi muistuttaa, että ETT:n toiminta perustuu 100-prosenttisesti ketjun vapaaehtoiseen sitoutumiseen.

”Tässä ei voi kuin kiittää alkutuotantoa, elintarviketeollisuutta ja sidosryhmiä siitä, että ne ovat olleet valmiita sitoutumaan tähän toimintaan.”

JUHANI REKU

Voit lukea artikkelin alkuperäisenä näköisversiona pdf-muodossa.
AVAA ARTIKKELIN PDF
Lue lisää

Koronaviruksen uusi omikron-munnos leviää maailmalla – Tanska epäilee kahta tartuntaa

Tanska luopuu tänään kaikista koronarajoituksista – koronaa ei luokitella enää yhteiskunnan kannalta kriittiseksi

Tanskassa myynnissä 13 miljoonan euron tila: 400 hehtaaria peltoa, 27 000 lihasian vuosituotanto, upea päärakennus – 56-vuotias omistaja haluaa aikaa keskittyä muuhun

Suomen vesistöt ovat tummuneet viimeisen 30 vuoden aikana – tuore tutkimus epäilee syyksi maataloutta ja metsien ojitusta