Maatalous

Kaupan päälle mummo? Syytinki voi olla pahimmillaan tilakaupan jarru ja kiusaamisen väline

Syytinki eli kiinteistöeläke takaa tilakaupan yhteydessä myyjälle oikeuden jäädä asumaan tilalle. Vaikka tilan omistaja vaihtuu, sopimus jatkuu riippumatta siitä, ovatko omistaja ja syytinkiläinen sukua vai ei.
Jukka Pasonen
Mahdollisimman yksityiskohtainen sopimus syytingistä on kaikkien osapuolien etu ja hyvä keino välttää yhteiselämän ongelmat.

Maatila halutaan myydä. Ostajia ei kuitenkaan ilmaannu, koska kaupantekijäisinä tulevat mummo ja pappa.

Kyse on syytingistä, joka aina sidottu tilaan, ei sen omistukseen. Toisin sanoen omistajan vaihtuessa syytinki jatkuu, olivatpa omistaja ja syytinkiläinen sukua tai ei.

Taloudellisten ongelmien syy on usein se, että syytingin kokonaiskustannuksia ei tulla ajatelleeksi sukupolvenvaihdosta tehtäessä.

Tilaa jatkavalle voi koitua satojen eurojen kuukausittaiset kustannukset, kun syytinkiläisten asunto pidetään kunnossa ja maksetaan sähköt sekä lämmitys, sanoo projektityöntekijä Salla Säteri Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan Välitä viljelijästä -projektista.

"Yksin syytinki ei tilaa vie konkurssiin mutta osatekijä se voi olla."

Syytinki voi muuttua painajaiseksi muistakin kuin taloudellisista syistä.

"Pahimmillaan syytinki mahdollistaa vääränlaisen vallankäytön, eikä nuorempi sukupolvi saa tilaisuutta itsenäistyä", sanoo Voimaa farmarille -hankkeen hankepäällikkö Maija Pispa MTK-Pirkanmaasta..

"Saatetaan availla kirjeitä, kytätä rahan käyttöä tai puuttua tekemisiin sekä arvostella valintoja. Tätä voi pitää kiusaamisena."

Tilanne voi kärjistyä myös silloin, kun sinkkuna tilakaupat tehnyt löytää itselleen elämänkumppanin. Miten hän ja edellinen sukupolvi sopeutuvat yhteiselämään? Tai mitä tehdään avioeron sattuessa, Säteri kysyy.

Elämä tilalla voi muuttua hankalasta myös silloin, kun asuintalon hallintaoikeus on dementikolla.

"Muuttuviin tilanteisiin on syytä varautua laatimalla edunvalvontavaltuutukset, joihin sisältyy mahdollisuus purkaa syytinki", Pispa neuvoo.

Järjestelmänä syytinki alkaa sekä Pispan että Säterin mielestä olla aikansa elänyt. Esimerkiksi maatalousyrittäjien lakisääteinen työeläkevakuutus myel on ollut voimassa 50 vuotta.

Säterin kannustaa käyttämään syytinkisopimuksen tekemiseen ulkopuolisen asiantuntijan apua. Pispa puolestaan ei koskaan suosittele, että syytinkisopimuksen osapuolet asuisivat saman katon alla.

Joskus syytinkiä pitää pohtia, jos tilan kauppasumma on nousemassa liian korkeaksi tai vanhemmalla sukupolvella ei ole säästöjä.

"Silloin pitää rehellisesti miettiä, onko tila elinkelpoinen niin, että jatkaja saa siitä elannon ja pystyy vielä maksamaan edellisen sukupolven kuluja", Pispa sanoo.

Ei syytinki aina ole painajainen, päinvastoin.

Sukupolvista voi olla toisilleen paljon apua puolin ja toisin. Onnistumisen edellytys on terve kunnioitus toisten itsemääräämisoikeutta kohtaan sekä hyvä keskusteluyhteys, Pispa sanoo.

"Viimeistään syytinkiä suunniteltaessa pitää opetella puhumaan asioista. Kun pinna kiristyy liian tiiviin yhteiselon seurauksena, hankalat tunteet purkautuvat ikävinä sanoina ja tekoina."

Hyvä ohje on, että sukupolvien välissä on vähintään ovia, jotka voi halutessaan lukita. Näin jokainen saa halutessaan yksityisyyttä.

Ongelmien välttämiseksi syytinkisopimuksesta on syytä aina tehdä mahdollisimman yksityiskohtainen.

"Jos maatilan kauppakirjaan kirjataan syytinki vain yhdellä lauseella, niin luultavasti se ei kerro osapuolten sopimustahtoa aivan tyhjentävästi. Niukoilla sopimusehdoilla ja -kirjauksilla jätetään aivan turhaan tilaa keskenään ristiriitaisille tulkinnoille ja riidalle", sanoo varatuomari Vesa Malila Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta.

Syytingistä eroon pääseminen vaatii yleensä molempien osapuolten suostumuksen.

"Kohtuullistaminen oikeuden päätöksellä ilman asianosaisen suostumusta ei yleensä onnistu ilman erityisiä perusteita."

Malila kertoo saavansa harvakseltaan syytinkiin liittyviä yhteydenottoja. Ne koskevat lähinnä syytingin laajuutta tai oikeudenhaltijan siirtymistä maatilalta kirkonkylälle asumaan. "Erityisen ongelmallisina sopimukset eivät näyttäydy."

Syytingin purkamisesta voi tulla veroseuraamuksia, mutta ne ovat yleensä pieniä.

Syytingin käyttö on viime vuosikymmeninä vähentynyt jatkuvasti, mutta etenkin asumiseen oikeuttavia sopimuksia on yhä paljon voimassa, kertoo omistusjärjestelyjen erityisasiantuntija Kyösti Laajalahti Pro Agria Itä-Suomesta.

Nykyisin syytinki on yhä useammin määräaikainen tai siitä ei sovita lainkaan, Laajalahti kertoo.

Niin sanottuja pöytäsyytinkejä, eli oikeutta ruokaan nuoremman sukupolven pöydässä, ei ole Laajalahden alueella tehty sitten 1990-luvun.

Syytingin taloudellinen hyöty vaihtelee. Mikäli sukupolvenvaihdoskauppaan saadaan lahja- ja perintöverolain huojennukset, syytingin vaikutus veroseuraamuksiin on pieni.

"Silloin kyse on vain luopujien tahdosta tai turvasta", Laajalahti sanoo.

Lue myös:

Tämän maatilan tulevaisuutta ei kahlittu syytingillä – sopimuksessa on ylipäätään hyvä noudattaa "aamutossusääntöä"

Lue lisää