Maatalous

Karja kirittää kasvit sitomaan hiiltä maahan: regeneratiivisessa viljelyssä laiduntavan naudan hiilijalanjälki voi olla jopa negatiivinen

Globaalisti hiiltä karkaa maailman pelloilta 200 kiloa vuodessa hehtaaria kohden. Suomalaiset viljelijät ovat lähteneet joukolla tutkimaan, miten hiilensidontaa voisi tehostaa.
Jaana Kankaanpää
Regeneratiivisessa viljelyssä eläviä kasveja pitäisi olla pellolla mahdollisimman suuren osan vuodesta. Jos yksivuotisen kasvin tilalle laittaa turvemailla nurmen, hiilidioksidipäästöt vähenevät kymmenen tonnia hehtaarilta vuodessa. Määrä vastaa neljän auton vuosipäästöjä.

Meillä on nyt kiire: tällä menolla ilmasto lämpenee yli kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Kymmenessä vuodessa ihmiskunnan pitäisi puolittaa nykyiset päästönsä. Jos päästöt kasvavat, nousu ei lopu edes kolmeen asteeseen, tähdentää erikoistutkija Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitokselta. Hän puhui Naudat, ilmasto ja ympäristö -seminaarissa Helsingissä tiistaina.

Jos lihankulutus maapallolla nousee odotetusti, maatalouden päästöt eivät laske vaan nousevat. Eläinten ilmastovaikutus riippuu kuitenkin myös siitä, miten ne on kasvatettu.

Laiduntavilla eläimillä on hiilen sitomisessa merkittävä rooli, kertoo hiiliviljelykouluttaja Juuso Joona. Karja kiusaa syömällä kasveja sitomaan lisää hiiltä ja kasvattamaan juuria. Kun nauta talloo kasvintähteitä maahan, se samalla ruokkii maaperän mikrobeja.

Märehtijöiden ilmastovaikutus paranee suurella nurmirehun osuudella, kiertolaidunnuksen käytöllä sekä monilajisilla ja korkeatuottoisilla nurmilla.

Joona nostaa esimerkiksi yllättävän tutkimuksen rapakon takaa.

Vuonna 2018 tehdyssä yhdysvaltalaistutkimuksessa verrattiin laiduntavien nautojen ja feedloteissa kasvavan karjan vaikutusta hiilensidontaan. Feedlotit ovat kasvattamoita, joissa karja ei laidunna ja saa syödäkseen pääasiassa maissipohjaista rehua.

Kun kasvihuonekaasuja verrattiin ottamatta huomioon maaperän hiilensidontaa, feedlotit olivat ”vihreämpi” vaihtoehto. Niiden päästöt olivat pienempiä eläinten nopeamman kasvun ansiosta.

Feedlot-karja saavutti teuraspainonsa keskimäärin 29 päivää aikaisemmin.

Vaan kun mukaan laskettiin maaperään sitoutunut hiili, tilanne kääntyi päälaelleen: Hiiltä oli sitoutunut niin paljon, että laiduntavasta karjasta saadun lihan hiilijalanjälki olikin negatiivinen.

Karjaa siirreltiin tutkimuksessa tiheästi laidunlohkolta toiselle ja eläintiheys oli suhteellisen suuri. Nautoja oli keskimäärin 2,7 hehtaarilla. Hitaamman kasvun lisäksi laidunkasvatus vie kuitenkin feedloteja enemmän pinta-alaa, mikä voi tuottaa päästöjä.

Yhdysvallat tuottaa 19 prosenttia maailman naudanlihasta. Feedlotit ovat maassa yleinen naudan kasvatustapa, mutta muutoksen tuulia on ilmassa. Lihajätti Tyson Foods harkitsee nurmella kasvavien eläinten kasvatusta.

Suomessa hiilen varastoitumista tutkitaan Carbon Action -hiilitiloilla. Hanke on herättänyt innostunutta kuhinaa: mukana on jo 108 tilaa, Joona kertoo. Alkujaan hanketta rahoitti Sitra, mutta nyt mukana on useita muitakin tahoja.

Hiilen varastoitumista testataan jokaisella tilalla yhdellä peltolohkolla. Hanke ei koske vain laidunnusta vaan monia hiilen sitoutumista vahvistavia menetelmiä. Kokonaisuutta kutsutaan regeneratiiviseksi viljelyksi. Regeneratiivisuus tarkoittaa, että maaperän kasvukuntoa elvyttämällä pyritään kasvattamaan maan hiilivarastoa.

Paljaalla pellolla hiilivarastot vähenevät. Nykyisin hiiltä karkaa maailman pelloilta keskimäärin 200 kiloa enemmän hehtaarilta vuodessa, kuin mitä sitä sitoutuu. ”Globaalisti maatalousmaasta on kadonnut valtavia määriä hiiltä", Joona sanoo.

Menetelmän tavoite onkin muuttaa maatalousmaa hiilinieluksi. Kaikki kasvit sitovat hiiltä kasvaessaan, mutta kaikki eivät kasvata maan hiilivarastoa.

Esimerkiksi peruna ja juurikasvit kiihdyttävät maaperän hiilen hajoamista. Nurmet taas lisäävät hiilivarastoa. ”Eläviä kasveja pitäisi olla mahdollisimman suuren osan vuodesta pellolla.”

Loputtomasti hiilen määrää maaperässä ei voi lisätä, vaan jossakin vaiheessa järjestelmä saavuttaa tasapainotilan.

Laitumen hyödyntämistä voi kehittää. Jos lehmät ovat yhdellä isolla lohkolla, ne syövät aina vain nuorimmat versot. Pikkuhiljaa nurmi korsiintuu ja tuotto pienenee.

Jos timotein jättää kolmen sentin pituuteen, kestää kymmenen päivää ennen kuin se lähtee uudelleen kasvuun. Nurminata lähtee kasvuun muutaman päivän nopeammin.

Emolehmätilallinen Anssi Hänninen oli pistänyt excelin laulamaan selvittääkseen, millä järjestelmällä hänen laitumiensa tuotto oli paras.

Lohkojen määrän lisääminen paransi tuottoa. Nopeimmin nurmi alkoi kasvaa, jos sen jättökorkeus oli 12 senttiä. Silloin nurmi jatkoi kasvuaan jo neljän päivän kuluttua.

Lue myös:

Nurmi sitoo hiiltä ja suomalaisten lehmien tuottama metaanikin hupenee – vain yksi tekijä estää maatalouden päästöjä putoamasta

Lue lisää