Maatalous

Asiantuntija varoittaa: Pohjoisen viljat eivät ehkä ehdi valmistua

Kokoviljasäilörehu ja tuoresäilöntä on hyvä ottaa harkintaan.
Jukka Pasonen

"Pohjoisemmissa osissa maata kannattaa varautua siihen, ettei viljasato valmistu", johtava asiantuntija Sari Peltonen Pro Agriasta varoittaa.

"Kannattaa tehdä ajoissa päätös viljan korjuusta kokoviljasäilörehuna tai tuoresäilöntään. Näin toki monilla tiloilla on varmaan jo alun perin suunniteltukin."

Kasvintuotanto- ja kotieläintilojen kannattaa nyt hakeutua yhteistyöhön, jotta viljan korjuuseen ja säilöntään saadaan enemmän vaihtoehtoja.

Peltonen laati Maaseudun Tulevaisuudelle ennusteen siitä, miten eri viljat valmistuvat eri osissa maata. Tulokset on koottu oheiseen taulukkoon.

Laskelman lähtökohtana on, että tuleva syyskuu on pitkän ajan keskiarvon mukainen.

Näin laskien ohra, kaura ja aikaisin kylvetyt kevätvehnät ehtivät Etelä-Suomessa tuleentua ja saadaan säiden salliessa korjatuksi.

Myöhään kylvetyillä kevätvehnillä valmistuminen menee etelässäkin lokakuulle. Siinä vaiheessa on jo hyvin epävarmaa, saadaanko ne korjattua.

Pohjoisemmas mentäessä riskit kasvavat. Etelä-Pohjanmaalla alkaa olla epävarmaa, pystytäänkö toukokuun lopussa kylvetty kaura korjaamaan puimurilla. Kevätvehnällä riskit kasvavat jo toukokuun puolivälissä kylvetyillä kasvustoilla.

Oulun ja Kainuun alueilla aikaisten ohrienkin valmistuminen menee syyskuun lopulle, myöhään kylvetyillä lokakuulle. Kauran ja kevätvehnän ennuste näyttää pahalta.

Lajikkeen kasvuaika toki vaikuttaa paljon, Peltonen korostaa. Taulukko on tehty sen mukaan, että Etelä-Suomessa käytössä on kasvuajaltaan keskimääräinen lajike. Muualla laskenta on tehty aikaisten lajikkeiden mukaan.

"Jos käytössä on myöhäisiä lajikkeita, tuleentuminen viivästyy enemmän", Peltonen muistuttaa.

Lisäksi hän huomauttaa, että vaikka myöhäisemmissä puinneissa kiloja saadaankin korjattua, laatu voi olla heikko.

Laskelmaan sisältyy monia epävarmuustekijöitä. Siksi Peltonen ei lähde ennustamaan, millaisia satotappiot voisivat olla hehtaareissa tai satokiloissa laskettuna.

"Syyskuu ratkaisee", Peltonen toteaa.

Jos syyskuu on tavallista lämpimämpi, tilanne on taulukossa esitettyä parempi.

"Jos se taas on sateinen ja kylmä, huonosti käy monien kasvustojen osalta."

Sää voi aina yllättää. Toissa vuonnakin puinnit venyivät myöhäisiksi, mutta pitkä lämmin syksy pelasti tilanteen. Lokakuussa puinnit sujuivat vielä mainiosti.

Joka tapauksessa syyskuussa lämpösummaa kertyy hitaasti.

Lämpösummakaan ei aina kerro kaikkea, Peltonen huomauttaa. "Kasvi voi lopettaa kasvun ja tavallaan kuihtua pystyyn. Sitä on vaikea ennustaa ja se voi aikaistaa ennakoitua puintipäivää. Näin voidaan saada korjattua enemmän kasvustoja kuin puintiennuste arvioi."

Lue lisää