Karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta voidaan luopua, tuore selvitys toteaa
Rokotteella kastroidun sian liha ei kelpaa kiinalaisille, arvioivat lihanviejämaat.
Lihasiaksi kasvatettavat karjuporsaat kastroidaan Suomessa ja maailmalla lihaan erittyvän karjunhajun välttämiseksi. Kuva: Johannes TervoMaa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen mukaan karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta voidaan luopua, mutta se vaatii huolellista valmistelua sekä tutkimusta.
Selvityksen on laatinut sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori Mari Heinonen Helsingin yliopistosta ja sen tulokset otetaan huomioon eläinten hyvinvointilain valmistelussa.
"Jos kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta päätetään säätää lainsäädännössä, siirtymäajan tulee olla pitkä, 10–15 vuotta", Heinonen toteaa. "Jotta kastraatiosta voitaisiin luopua hallitusti, lisätietoa tarvitaan. Toivottavaa on, että valtio osallistuu tutkimuksen rahoitukseen. Ilman elinkeinon aktiivista mukana oloa tutkimusta ei pystytä tekemään."
Porsaiden kivunlievityksen parantamiseksi Heinonen ehdottaa, että noin 3 vuoden siirtymäajalla kastraation yhteydessä porsas saa kipulääkkeiden lisäksi pakollisen tuottajan antaman paikallispuudutuksen.
Tämä edellyttää muutoksia lainsäädäntöön lääkeluovutusten osalta, koska tällä hetkellä eläinlääkärit eivät saa luovuttaa puudutteita tiloille. Lisäksi tuottajat täytyy opettaa tekemään paikallispuudutus.
"Lopullinen tavoite on päästä kastraatiosta kokonaan eroon", Heinonen toteaa. "Parasta olisi, jos kastraatiosta luovuttaisiin vapaaehtoisesti ja yritykset voisivat tätä käyttää esimerkiksi markkinoidessaan eläintensä hyvinvointia."
Lihasiaksi kasvatettavat karjuporsaat kastroidaan Suomessa ja maailmalla lihaan erittyvän karjunhajun välttämiseksi.
Perinteinen kastraatio on erittäin halpa. Korvaavaa, edullista ja helppoa vaihtoehtoa sille ei ole löytynyt.
"Suomalaisilla sianlihan tuottajilla ei ole vaihtoehtoa karjuporsaiden perinteiselle kastraatiolle. Teurastamot ottavat täyskarjuja vastaan, mutta niistä maksettava hinta on erittäin huono mahdollisen karjunhajun takia", Heinonen kirjoittaa selvityksessään.
Heinonen muistuttaa, että suomalainen sikaketju on nyt erittäin vaikeassa tilanteessa katovuoden jälkeen ja Kiinan viennin tyrehdyttyä.
"Tilat ja teurastamot eivät ole valmiita tällä hetkellä luopumaan kirurgisesta kastraatiosta ilman taloudellista tukea. Ne kokevat, että ei ole mielekästä vaatia suomalaisilta sikatiloilta ja teurastamoilta merkittävästi enempää kuin kilpailijamailta. Suuret kustannukset voivat johtaa siihen, että tilat luopuvat tuotannosta ja maassamme siirrytään enenevässä määrin tuontilihan käyttöön", Heinonen kirjoittaa selvityksessään.
"Samaan aikaan on nähtävissä, että lihatalot eivät ole valmiita panostamaan resurssien puutteen takia toimenpiteille, joiden avulla kastraatiosta voitaisiin luopua ja on todennäköistä, että tilanne pysyy muuttumattomana."
Suomalaiset lihatalot pelkäävät sianlihanviennin Kiinaan vaikeutuvan entisestään, mikäli kirurginen kastraatio kielletään. Heinonen keräsi kommentteja eri maista selvitystään varten. Espanjassa, Belgiassa, Hollannissa ja Saksassa oltiin sitä mieltä, että täyskarjujen lihaa voi viedä Kiinaan, mutta immunokastroidun eli rokotteella kastroidun karjun lihan vienti ei onnistu.
Heinonen selvitti ministeriön pyynnöstä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Hollannin, Belgian, Saksan ja Espanjan tilannetta porsaiden kastraation suhteen. Yhdessäkään näissä maista maassa ei ole päätetty kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta, vaikka siitä on keskusteltu.
Pohjoismaat, Saksa ja Belgia kastroivat hetkellä valtaosan karjuista ja näillä mailla on eri käytäntöjä nukutuksen, puudutuksen ja kipulääkityksen suhteen. Hollannissa ja Espanjassa 70–80 prosenttia karjuista kasvatetaan kastroimattomina ja ne teurastetaan 95–110 kiloisina eli leikattuja karjuja kevyempinä. Tämä pienentää karjunhajun riskiä.
Mari Heinonen: Kastraatioselvitys 2021
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
