Maatalous

Eläinlääkäri muistuttaa: Älä osta tauteja eläinkaupan kylkiäisinä

Eläinkaupassa on syytä muistaa tautitilanteen selvittäminen. Mykoplasma ja tarttuvat sorkkasairaudet ovat ikäviä kylkiäisiä.
Jaana Kankaanpää
Helposti eläimestä toiseen tarttuva mycoplasma bovis on ikävä vieras nautatilalla.

Eläinkauppaa käydään yhä useammin suoraa tilalta toiselle, ilman välikäsiä.

Eläinten terveys ETT ry:n asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho muistuttaa eläinkaupan tautipaineesta. Yksi eläintautia kantava ostoeläin voi pahimmillaan sairastuttaa koko karjan.

"On olemassa työkaluja, joilla voidaan varmistaa myyntikarjan tautitilanne. Niitä on syytä käyttää, eikä ostaa sikaa säkissä", Ruoho kehottaa.

Hän kertoo, että esimerkiksi Nasevasta voi itse tulostaa tilansa tautitilannetodistuksen myymänsä eläimen mukaan. Siitä selviää muun muassa pälvisilsan ja tarttuvien sorkkasairauksien tilanne. Myös salmonella on syytä tutkia.

Taudit aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia sekä pahimmillaan antibioottiresistenttejä bakteerikantoja.

"Suomalainen ei yleensä uskalla kysyä, mutta eläinkaupassa on uskallettava. Tautitilanne on selvitettävä ennen kuin eläimet siirtyvät", Ruoho painottaa.

Yksi eläinkaupan suurimmista riskeistä on tällä hetkellä mycoplasma bovis.

Mykoplasma mielletään usein urheilijoiden sairaudeksi. Samaan bakteerisukuun kuuluva mycoplasma bovis sairastuttaa myös lehmiä ja vasikoita.

Se aiheuttaa vasikoille hengitystie-, keskikorvan- ja niveltulehduksia. Lypsävillä lehmillä sitä tavataan useimmin utaretulehduksena.

Tauti ei ole virallisesti vastustettava, vaan sen vastustus perustuu tilallisten vapaaehtoisuuteen. ETT:n mukaan Suomessa mycoplasma bovista on tämän hetken tietojen mukaan tavattu noin 150–160 tilalla.

Vaikka tauti ei ole virallisesti vastustettava, sille on kehitetty vastustusohjelma. Vastustusohjelman A-taso tarkoittaa, että karjassa on taudista erittäin vähäinen riski.

A-tasolle pääsyyn vaatimuksiin kuuluu muun muassa kahdet sierainlimanäytteet kaikista tai karjan 20 nuorimmasta eläimestä, sekä tankkimaitonäytteen tutkiminen PCR-menetelmällä kahdesti vuodessa.

Vastustusohjelma muuttuu 1.1.2018. Jatkossa, jos eläimiä kuljetetaan näyttelyissä tai myydään toisille tiloille, on sierainlimanäytteet otettava joka vuosi.

Jos myyntiä tai näyttelytoimintaa ei ole, karja pysyy A-tasolla. Taso menetetään Ruohon mukaan vain, jos tilalle ostetaan eläimiä alemman tason karjoista.

"Halusimme saada vastustusohjelmaan lisävarmuutta, sillä tautia löytyi myös A-tason karjasta, vaikka ei olisi pitänyt", Ruoho perustelee.

Ruoho arvioi, että A-tason tiloja on nyt noin 350 kappaletta. Vuodenvaihteessa niitä oli 282 ja määrä on ollut kasvussa koko ajan.

"Tietoisuus tiloilla on lisääntynyt. Lisäksi A-tasosta on tullut karjakaupassa myyntivaltti", Ruoho arvioi. Hän lisää, että tautia tuskin pystytään saamaan kokonaan pois Suomesta.

"Joka tilalla voitaisiin ottaa maitonäytteet kahdesti vuodessa, mutta niissä näkyy vain aktiiviset tautitapaukset. Nyt on tiedossa vain jäävuoren huippu, sillä tauti voi olla piilevänä useallakin tilalla", hän toteaa.

Eniten tartuntoja on lihakarjakasvattamoissa, jotka keräävät vasikoita usealta tilalta. Tautipaine on suuri ja vasikoiden keskuudessa syntyy päiväkoti-ilmiö, jonka seurauksena taudit leviävät nopeasti.

Mycoplasma boviksen kaikki tartuntatavat eivät ole vielä tiedossa, sillä tauti on melko uusi tuttavuus. Ruoho kertoo, että tauti tarttuu parhaiten pisaratartuntana.

"Eläimiä täytyy siirtää, jotta tauti siirtyy. Todennäköisesti muitakin tartuntatapoja on, sillä Suomessa on myös selittämättömiä tapauksia, joissa eläimiä ei ole siirretty."

Ruohon mukaan myös saastuneet työvälineet voivat levittää tartuntaa, jos eläimet pääsevät kosketuksiin niiden kanssa. Tämän mukaan esimerkiksi lietteenlevityskoneet eivät voi levittää tautia, mutta eläinten kuljetusautoista sen voi saada.

Mycoplasma on soluseinätön bakteeri, johon antibiootit tehoavat huonosti. Eläimiä kuitenkin hoidetaan, ja se lisää antibioottien käyttöä.

"Jos tauti jää krooniseksi, eikä vastaa antibioottihoitoon, on eläin parasta poistaa. Tartunnan saaneet lypsylehmät on hyvä poistaa heti", Ruoho neuvoo.

Paras tapa välttää taudin saaminen on huolehtia oman tilan tautisuojauksesta ja olemalla tarkkana eläinkaupoissa.

Lue lisää

Facebook poisti eläinaiheisia ryhmiä ilman ennakkovaroitusta

Moni tila on joskus pettynyt eläimiä ostaessaan – nautatilojen terveysluokitus ehkäisee eläintautien siirtymistä tilalta toiselle

Näitä haluttaisiin Venäjälle lisää – suomalaishiehot ovat niin hyviä, että niiden osallistumista venäläisiin karjanäyttelyihin on rajoitettu

Suomi on eläintautien vastustamisessa eturintamassa: kaksi uutta vastustusohjelmaa vireillä