Maatalous

Epävarmuus kampittaa lampureita - Lammastiloista yli puolet arvioi silti jatkavansa vuoteen 2022

Yli kymmenen uuhen lammastiloja oli viime vuoden lopussa 980. Niistä noin 70 prosenttia suunnittelee jatkavansa ainakin vuoteen 2022 saakka.
Markku Vuorikari
80 uuhen katrasta ei ole tarkoitus kasvattaa. Sen sijaan keskitytään luomun lisäksi esimerkiksi maisemanhoitoon, kertoo lampuri Anni Jalonen.

Lammastaloutta jatkavat varmimmin Etelä- ja Lounais-Suomeen lampurit sekä tilat, joilla on yli 200 uuhta. Nyt heidän lampoloissaan on 54 000 uuhta, 80 prosenttia kokonaismäärästä.

Vuonna 2022 uuhia on arviolta 81 000, mikä tekee tilaa kohti 85 eläintä.

Lampureiden mukaan tilan kehittämistä jarruttavat eniten maatalouspolitiikan epävarmuus, tuotannon huono kannattavuus ja oma jaksaminen.

Tukin menettämisen pelko vääristää yrittäjyyttä, koska kyse ei ole normaalista yrittäjän riskistä, sanoo Tiensuun luomulammastilan lampuri Anni Jalonen Liedosta.

"Vaikka kuinka tekisit paperilla parhaasi, se ei välttämättä riitä."

MT:n Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:llä teettämän Maatilojen kehitysnäkymät kyselytutkimuksen mukaan tuotannon kannattavuuden koetaan heikentyneen kaikissa tuotantosuunnissa. Huonoiten menee sika- ja lammastiloilla.

Lampurit kertovat, että tärkeimmät kannustimet jatkaa lammastaloutta ovat eläinten parissa työskentely, elämäntapa ja mielekäs työ toimeentuloa unohtamatta.

Jalosta motivoi yrittäjän vapaus ja työn luonnonläheisyys.

"Valitettavasti tukiehtojen määrittelemät on otettavat työssä koko ajan huomioon."

Jalonen pitää tilaa yhdessä puolisonsa Raulin kanssa.

Lue myös

Luomu kasvaa vankkaa vauhtia – Työ yliopistolla vaihtui luomulampurin uraan

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Koillis-Savo: Ilvekset raatelivat kuutta lammasta Kaavilla

MT Virossa – Harjumaalla kehitetään pientilaa koko perheen voimin

Kaleva: 28 lammasta kuoli susien hyökkäyksessä Siikalatvan Pulkkilassa