Maatalous

Eviran Matti Aho: Suomalaiset ovat sinisilmäisiä ruokahuijausten suhteen

Korruptio on maailmalla iso asia ja koskee myös ruokabisnestä, Aho muistuttaa.
Jarkko Sirkiä
"Olemme henkisesti valmistautumattomia siihen ajatukseen, että joku tarkoituksellisesti huijaa ruualla", Matti Aho toteaa suomalaisista.

"Me täällä Suomessa olemme aika sinisilmäisiä ruokahuijausten edessä", Eviran pääjohtaja Matti Aho sanoo.

Meillä on totuttu luottamaan siihen, että ruoka on kunnollista. Jos näin ei olekaan, helposti oletamme, että kyseessä on vahinko, Aho toteaa.

"Olemme henkisesti valmistautumattomia siihen ajatukseen, että joku tarkoituksellisesti huijaa ruualla."

Korruptio on maailmalla iso asia ja koskee myös ruokabisnestä, Aho muistuttaa.

Hän arvioi huijausten yhä lisääntyvän.

"Niistä tulee houkuttelevampia, kun ruuan aineettomat ominaisuudet nousevat yhä tärkeämmiksi: tarina, luomuisuus, gm-vapaus – asiat, jotka voidaan osoittaa vain dokumentaatiolla."

Tilanne edellyttää suomalaisiltakin yhä suurempaa tarkkuutta ja entistä tiiviimpää yhteistyötä eri viranomaisten kesken.

Eviraa on arvosteltu hitaasta tiedottamisesta meneillään olevassa brasilialaista naudanlihaa koskevassa skandaalissa.

"Meillä on sellainen periaate, että kerrotaan heti kaikki, mitä tiedetään, ja myös se, mitä ei tiedetä", Aho sanoo.

"Tämä varmaan on aiheuttanut sen ongelman, että verrataan eilispäivän tietoa tämän päivän tietoon ja todetaan, että kun eilen ei tiedetty, niin miten on mahdollista, että tänään tiedetään."

Ahon mukaan Eviralla ei ole valtuuksia pitää tietokantaa maahan tulleista lihaeristä.

"Kun tieto tarvitaan, se kysytään maahantuojilta. Siihen menee aikaa."

Tämä prosessi on juuri nyt meneillään.

"Tiedämme kyllä, että Suomeen tulee Brasiliasta runsaasti naudanlihaa. Nyt selvitetään, onko sitä tullut niistä laitoksista, joita ongelma koskee."

Maahantuojia on Ahon mukaan "kymmeniä ja kymmeniä". Kaikkiin on otettava yhteyttä ja sitten käytävä käsin läpi tiedot toimijoiden tuontidokumenteista.

Aho korostaa, että maahantuojat ovat vastuussa tuotteiden turvallisuudesta ja laadusta.

"Meidän tehtävänä on pitää huolta siitä, että toimijat ymmärtävät vastuunsa ja että heillä on kyky ja järjestelmät varmistaa asia."

Hän pitää suomalaistoimijoita vastuullisina. "Tietysti heitä voidaan yrittää huijata, mutta yleensä he ovat aika nokkelia haistamaan palaneen käryä, jos sitä on."

Brasilialainen liha tulee Eurooppaan suurimmaksi osaksi Rotterdamin kautta. Siellä sille tehdään eläinlääkinnällinen rajatarkastus. Sen jälkeen liha tulee sisämarkkinoita pitkin Suomeen.

Suomella ja Ruotsilla on EU:ssa oma erityispiirre, salmonellalauseke. "Brasiliassa tiedetään, että tänne ei voi lähettää mitä vain, koska Suomi voi rajalla vaatia salmonellatodistusta", Aho sanoo.

"Se rajaa epämääräisemmän tavaran tuontia tänne, mutta ei tietenkään sitä kokonaan estä".

Eviraa on moitittu myös siitä, että pienteurastamoja valvotaan viimeisen päälle, mutta mätä brassiliha menee läpi sormien.

Aho toteaa, että kyse on poliittisista päätöksistä.

"Pianisti ei rakenna pianoa, jolla soittaa, eikä sävellä sävellystä, jota soittaa", Aho kommentoi. "Me viranomaispuolella teemme juuri niitä asioita, joita omistajat haluavat ja juuri niillä valtuuksilla, jotka meille on annettu. Emme niitä valtuuksia ylitä emmekä myöskään alita."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Aina ei saa sitä, mitä tilaa

Kiinan vientilupiin tuli ruuhkaa – lupaprosessit kestäneet vuosia

Suomalaiset ruokayhtiöt pelkäävät istua yhteiseen vientipöytään – "Mieluummin ei puhuta mitään eikä sovita mistään"