Maatalous

Fazer julkisti kestävän viljelyn periaatteensa - "suomalaisen viljelijän hyvä työ esiin"

Kuluttajat ovat yhtiön mukaan yhä kiinnostuneempia viljan ympäristövaikutuksista.
Jukka Pasonen

Täsmäviljely, kerääjäkasvit, kasvunsääteiden käytön minimointi, ravinnetaselaskelma kerran viidessä vuodessa – siinä toimenpiteitä, joita Fazer toivoo viljaraaka-aineen tuottajiensa noudattavan.

Yhtiö julkisti kestävän viljelyn periaatteensa keskiviikkona. Niihin liittyvä kymmenen kohdan toimenpideohjelma ei ole pakollinen eikä sitä ainakaan toistaiseksi kirjata viljelysopimuksiin.

"Haluamme näyttää suuntaa, jota kohti etenemme yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa", Fazer Leipomot Suomen toimitusjohtaja Markus Hellström sanoo.

Tavoitteena on, että kaikki Fazerin viljaraaka-aine tuotetaan näiden periaatteiden mukaisesti vuonna 2025. Ja miksei vaikka koko Suomen viljasato: Hellström toivoo, että periaatteet saavat tuulta siipensä alle ja leviävät eturivin tiloilta kaikille.

Välitarkasteluja aiotaan tehdä. Esimerkiksi täsmäviljelyn keinot saattavat vajaassa kymmenessä vuodessa kehittyä tavoilla, joita nyt emme arvaakaan. Tavoitteet saavat siis elää.

Ajatus kestävän viljelyn ohjelmasta iti Hellströmin päässä pitkään. Yhtenä herättelijänä toimi lapsuuden saaristolomien kirkkaan meriveden katoaminen, toisena vuoden 2010 Baltic Sea Action -huippukokous.

Muutama vuosi sitten Hellström oli valmis jättämään rakastamansa työn Fazerilla. Hän halusi työskennellä ympäristön hyväksi.

Kunnes syntyi jatkoajatus: miksei ympäristötyötä voisi tehdä myös Fazerilla? Itämeren alueen suurin jauhonostajahan on isossa roolissa tuotannon periaatteiden suunnannäyttäjänä.

Kun yrityksestä löytyi monta samanmielistä ihmistä, alettiin rakentaa uutta kestävän viljelyn ohjelmaa.

Yhtiö on tehnyt laajaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa jo Pro Ruis -yhdistyksessä. Fazerin ruisleipien raaka-aineen kotimaisuusaste on saatu nostettua sataan, samaan lukemaan kuin kauran ja vehnän.

Kymmenen kohdan toimenpideohjelmaa on testattu etukäteen sekä viljelijäkyselyllä että Päijät-Hämeen viljaklusterin tilaisuudessa.

Vastaanotto oli hyvä, Fazer-konsernin yritysvastuujohtaja Nina Elomaa kertoo. "Esimerkiksi viljely- ja viljelykiertosuunnittelu sekä kasvipeitteisyys ovat monella jo kunnossa. Kasvunsääteiden käyttö rukiilla sen sijaan on yksi kipukohdista – se vaatii työtä kasvinjalostukselta."

Elomaa toteaa, ettei kestävän viljelyn ohjelman ole tarkoitus aiheuttaa viljelijöille lisäkustannuksia. "Lähtökohtana on resurssien entistä tarkempi käyttö."

Hellströmin mukaan kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia ruokansa ympäristövaikutuksista – myös leivän. Esimerkiksi torjunta-aineiden käytöstä halutaan lisää tietoa.

Fazerin Facebook-sivujen 300 000 seuraajaa kyselevät ja kommentoivat ahkerasti.

Ruotsissa ja Keski-Euroopassa ympäristötietoisuus on vieläkin suurempi. Koska Fazer Mylly vie jalosteita moneen maahan, kestävän viljelyn periaateohjelma vauhdittanee jatkossa myös vientiä.

Elomaa kertoo, että Fazer pyrkii yhä vahvemmin viestimään viljelijöille, mitä kuluttajat toivovat ja haluavat.

Tiedon halutaan kulkevan myös toiseen suuntaan. "Haluamme nostaa suomalaisen viljelijän hyvää työtä esille."

Lue lisää

S-ryhmä linjasi: naudanlihan tuonti Amazonin alueelta loppuu ja myyntiin vain sertifioitua lautaa

Pääministeri Marin on tärkeällä asialla

Paahtoleipää on leivottu Vantaan Fazerilassa sen perustamisesta asti – leipomo juhlii tänään 50-vuotispäiväänsä

Fazer pärjäsi prosessien ja henkilöstön tehokkuusvertailussa pörssinoteerattujen kotimaisten elintarvikeyhtiöiden kanssa: "Kolmen kärjessä"